Vain 8 vuotta pänttäämistä? - Peruskoulun lyhentäminenkin oli esillä hallitusneuvotteluissa

Peruskoulun ja oppivelvollisuuden lyhentäminen vuodella oli esillä hallitusneuvotteluissa keväällä 2015. Esityksestä tehtiin laskelmat valtiovarainministeriössä.

Uutissuomalaisen saamien tietojen mukaan ehdotus sai jo neuvotteluissa niin paljon vastustusta, ettei ajatusta lähdetty kehittelemään eteenpäin. Laskelmat on tehty hyvin kaavamaisella tavalla, eikä niissä ole arvioitu oppivelvollisuusiän lyhentämisen seurannaisvaikutuksia laajemmin.

Neuvotteluissa koulutustyöryhmää vetänyt Tuomo Puumala (kesk.) ei halua kommentoida asiaa tai siitä käytyjä keskusteluja.

– Ei ole tarvetta lähteä spekuloimaan neuvotteluiden historialla. Tosissaan ollaan niissä asioissa, jotka on kirjattu hallitusohjelmaan, Puumala sanoi tiistaina.

Työryhmän jäsen, nykyinen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) viestitti tiistaina, että hän tyrmäsi omalta osaltaan vaihtoehdosta keskustelun jo neuvotteluissa.

Oppimäärä olisi ollut ennallaan

Valtiovarainministeriön hallitusneuvotteluihin toimittamissa laskelmissa oli kyse perusopetuksen oppisisältöjen tiivistämisestä kahdeksaan vuoteen. Oppivelvollisuusikä olisi siis lyhentynyt, mutta oppimäärä pysynyt kutakuinkin ennallaan. Tiivistäminen olisi voitu tehdä esimerkiksi nykyisiä koulupäiviä pidentämällä.

Säästöt olisivat tulleet ministeriön mukaan kahdesta suunnasta: peruskoulutuksen tehostamisesta sekä työurien pidentymisestä ja verokertymän kasvusta. Laskelmissa ei otettu huomioon oppivelvollisuusiän lyhentämisen vaikutuksia esimerkiksi nuorten syrjäytymiseen tai tuntikehyksiin.

Yksinkertaisesti laskettuna perusopetuksen tiivistämisen staattinen vaikutus olisi 1/9 eli 11 prosenttia perusopetuksen kustannuksista. Keväällä 2015 käytettiin vuoden 2012 kustannustietoja, jolloin 11 prosentin säästö olisi tarkoittanut 485 miljoonaa euroa. Näin suureen säästöön ei ministeriössä uskottu, vaan peukalosääntönä käytettiin noin puolta eli 240 miljoonaa euroa. Tällaiseen 5,5, prosentin tasoon olisi päästy vasta kahdeksan vuoden kuluttua, jolloin kaikki ikäluokat olisivat käyneet peruskoulunsa lyhennettynä.

Laskelmissa todetaan myös, että perusopetuksen tiivistämisen seurauksena tapahtuvaa työllisyysasteen nousua ja sen vaikutusta on vaikea arvioida. Työmarkkinoille tulisi suurempi määrä nuoria jo 15–16-vuotiaina kuin nyt. Oletuksena oli, ettei sen suurempi määrä heistä työllistyisi kuin nytkään. Esimerkiksi vuonna 2014 joka kymmenes 15–24-vuotias nuori oli Tilastokeskuksen mukaan ilman työtä tai opiskelupaikkaa.

Valtiovarainministeriön optimististen skenaarioiden mukaan työllisyysaste olisi noussut 1,3 prosenttiyksikköä, mutta pessimistisemmän arvion mukaan vaikutusta työllisyyteen ei olisi ollut lainkaan. Työllisyysasteen nousu olisi laskelman mukaan alentanut kestävyysvajetta 0,2 prosenttiyksikköä, joka vastasi 2015 rahassa 400 miljoonaa euroa.

Tavoitteet edellyttivät

Valtiovarainministeriössä laskelmien tekoon osallistunut virkamies pitäisi epänormaalina, jos ministeriöllä ei olisi esittää myös radikaaleja ehdotuksia.

– Tavoiteltiin neljän miljardin säästöleikkauksia ja 10 miljardin sopeutustarvetta. Tiettyjä kokonaisuuksia, kuten perusturva, rajattiin kokonaan ulos. Tavoitteeseen pääsy edellyttää silloin radikaaleja toimia, valtiovarainministeriön virkamies muistuttaa.

Hänen mukaansa on tavanomaista, että ministeriössä tehdään monenlaisia suuruusluokkalaskelmia ilman, että kyseiset laskelmat päätyvät koskaan varsinaiseen käyttöön.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tietää laskelmista, joita tehtiin peruskoulun tiivistämisestä kahdeksaan vuoteen. Hänen mielestään kyseessä on vain yksi esimerkki siitä, etteivät päättäjät arvosta koulutusta.

– Ensimmäisen kerran historiassa koulutuksesta leikataan tällä tavalla. Tässä on kyse arvovalinnoista. Jos Suomi jostain tunnetaan maailmalla, niin koulutuksesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.