Valtuustoista katosi 1700 paikkaa

Valtuustopaikkoja on ensi syksyn kunnallisvaaleissa jaossa noin 1 700 vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Silloin oli auki lähes 12 000 paikkaa.

Ensi vuoden alussa Suomessa toteutuu kaikkiaan 32 kuntaliitosta, joiden seurauksena kuntien määrä vähenee 67:llä. Nykyisistä 415 kunnasta jää jäljelle yhdistymisten jälkeen 348.

- Kyseessä on uusi tilanne, joka voi herkistää poliittista asetelmaa monenlaisille muutoksille, joita on aika vaikea ennakoida, koska Suomessa ei tällaisia isoja monikuntaliitoksia ole ollut, sanoo erityisasiantuntija Elina Laamanen Suomen Kuntaliitosta.

Tarkkaa tutkimustietoa kuntaliitosten vaikutuksista suurentuvien valtuustojen kokoonpanoihin tai esimerkiksi äänestysprosentteihin ei Laamasen mukaan ole toistaiseksi olemassa.

- Sellainen tuntuma minulla kuitenkin on, että kun keskimäärin suuremmissa kunnissa tai kaupungeissa äänestysprosentti on alhaisempi kuin pienissä kunnissa, niin kuntaliitoksen jälkeen äänestysprosentti on asettunut siihen välille, Laamanen sanoo.

Hänen mukaansa isoilla puolueryhmillä on uudessa kunnassa pidetyissä vaaleissa yleensä vahva asema, koska niillä on ollut jo ennestään vakiintunutta toimintaa kaikissa liitoskunnissa.

- Ihan pienissä kunnissa tietyt ryhmät eivät ole saaneet paikkoja ollenkaan, joten uusi tilanne luo mahdollisuudet pienille ryhmille saada valtuutettuja, mikä voi muuttaa poliittista kenttää.

Kuntakoon suurentuessa luottamushenkilöiden valinta voi keskittyä keskuksiin kunnan reuna-alueiden jäädessä aiempaa vähemmälle edustukselle.

Käytännössä yhdistymisen jälkeen pienemmän kunnan alueelta on kuitenkin usein tullut valituksi väestöön nähden enemmän edustajia.

- Usein on näin käynyt. Äänestystilanteessa varmaankin ajatellaan alueellista näkökulmaa ja lähdetään pitämään huolta siitä, että äänestetään alueen ehdokasta. Ja jos paikkakunnalla on alueellisesti merkittäviä poliitikkoja, niin ääniä voi tulla muistakin liitoskunnista, Laamanen toteaa.

Turun yliopiston valtio-opin professorin Ilkka Ruostetsaaren mukaan kuntaliitoksen vaikutusta kunnallisvaalien äänestysprosenttiin on vaikea varmasti tietää.

- Vaikutusta on kahdenlaista. Kuntaliitos voi passivoida ihmisiä, jos ajatellaan, että sen oma kunta sulautetaan isompaan ja valta tavallaan häviää sinne suurempaan kokonaisuuteen, eikä voida enää vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

- Toinen vaihtoehto on se, että liitos jopa aktivoi pienemmässä kunnassa puolustamaan omaa aluettaan, ja tämähän voidaan tehdä esimerkiksi keskittämällä ääniä tavallaan puoluekannasta riippumatta.

Uusimmat

Kotimaa

Sipilä hallitusneuvotteluista: Kaikki on vielä auki –  Rinteen mukaan menoja ei tarvitse lähteä leikkaamaan yhtään

Rikolliset lähettävät Postin nimissä taas uusia huijausviestejä

Uskaltaako kauppasodan keskelle joutuneen Huawein puhelimen vielä ostaa? – "Kuluttajasuojalaissa ei ole otettu tällaista huomioon"

Lakimiesliitto vaatii työnantajaa puuttumaan tuomareiden, syyttäjien ja lakimiesten kohtaamaan vaikuttamiseen

Kevätkylvöt etenevät hyvin, viljelijät toivovat nyt sopivasti sateita

Kuopiossa on eniten kesämökkejä koko Suomessa – tilaston ykkössija tuli niukalla erolla toiseen savolaiskaupunkiin verrattuna

Yksityisille palveluille on kysyntää, lapsiperheet osaavat jo pyytää apua ruuhkavuosiin

Keskustalaiset ovat onnistuneet nostamaan Brysseliin muitakin kuin valtakunnanpoliitikkoja – "Kiersin joka ikisen Itä-Suomen kunnan vähintään kahdesti"

Tuhkarokkoa ja lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereja tavattiin Suomessa edellisvuotta enemmän

Enemmistö EU-vaalien ehdokkaista ei purkaisi Venäjä-pakotteita – "Tilanne on yhä lähempänä Venäjän todellista miehitystä"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.