Vanhoille imetysohjeille pian kyytiä – Suomi vielä kaukana kansainvälisistä suosituksista

Imetyksen edistäminen on yksi tehokkaimmista tavoista edistää kansanterveyttä, näin sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore kansallinen imetyskoordinaattori, erikoistutkija Riikka Ikonen.

Suomalaiset äidit ovat valistuneita ja lähes kaikki haluavat imettää ainakin vähän aikaa. Suomessa ollaan silti vielä kaukana kansainvälisistä suosituksista, joissa ohjeistetaan täysimetykseen lapsen 4–6 kuukauden ikään saakka.

– Harmittavan moni aloittaa lisämaidon tai kiinteän ruoan antamisen jo aiemmin. Yksi mahdollinen syy voi olla se, etteivät äidit saa riittävästi tukea imetykseen, Ikonen miettii.

Ikosen mukaan moni äiti tuntee epävarmuutta siitä, riittääkö oma maito oikeasti vai ei. Joskus osansa tuovat perheen ja suvun vanhemman sukupolven äidit, joiden aikana vauvan ruokkimisesta on ajateltu eri tavoin kuin nyt.

– Meillä on ollut tällainen huonojen imetyskäytäntöjen aikakausi jostain sieltä 1940-50-luvuilta aina 1970-80-luvuille saakka. Silloin ajateltiin, että vauvaa pitää imettää neljän tunnin välein.

Ikosen mukaan nykyäidit tietävät todella hyvin, ettei neljän tunnin sääntö pidä paikkaansa.

– Tieto ei välttämättä ole saavuttanut kaikkia ikäryhmiä, äitien omia vanhempia ja isovanhempia.

Suomalaisäidit haluavat imettää

Imetyskoordinaattorin ensimmäinen tehtävä on saattaa maan imetystilastot ajan tasalle. Tietoa tarvitaan muun muassa siitä, kuinka paljon ja kuinka pitkään suomalaisäidit imettävät.

– Viimeksi tällaista tietoa on kerätty neuvoloiden kautta vuonna 2010.

Tutkimusta imetyksestä on tehty aika vähän, mutta Ikosen mukaan se tiedetään, että suomalaisäidit haluavat imettää. Ikonen on ollut sekä ammattilaisena ohjaamassa tuoreita äitejä että tukihenkilönä Imetystuki ry:ssä ja tietää, mitkä asiat äitejä mietityttävät.

– Synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa on tehty hyvää työtä imetyksen edistämiseksi. On tärkeää, että jokainen äiti saa hyvää ja näyttöön perustuvaa ohjausta ja tukea esimerkiksi niihin hetkiin, jolloin tulee epävarmuutta maidon riittävyydestä tai imetysongelmia.

Kansallinen imetyskoordinaattori suunnittelee, kuinka eri toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä imetyksen edistämiseksi ja kuinka hoitoketjut järjestetään uudessa palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen jälkeen. Yhtenä tehtävänä on vauvamyönteisyysohjelman ja muiden olemassa olevien hyvien käytäntöjen levittäminen yli sairaanhoitopiiri- ja maakuntarajojen.

Kansallisten imetyskoordinaattoreiden tarve on kirjoitettu vuonna 1990 julkaistuun Unicefin julistukseen. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöön ottaneista teollistuneista maista kansallinen imetyskoordinaattori on 27 maassa 32:sta.

Imetyksen edistäminen

Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022 painotti imetyskoordinaattorin tarvetta. Yhteensä 37 tahoa terveydenhuollon organisaatioista ja järjestöistä allekirjoitti adressin kansallisen imetyskoordinaattorin saamiseksi Suomeen.

Imetystä edistämällä voidaan vaikuttaa terveydenhuollon kustannuksiin. Rintamaito vähentää vauvojen sairastavuutta sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa.

Imetetty vauva saa infektiosuojan korvatulehduksia, ripulitauteja, keuhkokuumetta ja virtsatieinfektioita vastaan. Rintaruokinnan on laskettu ehkäisevän 72 prosenttia ripulitaudeista ja 57 prosenttia hengitystieinfektioista johtuvista sairaalahoidoista. Infektioiden lisäksi rintamaitoravitsemus suojaa lasta myös atopia- ja aineenvaihduntasairauksilta.

Lähde: THL

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Näkökulma: Huippujen nostaminen ei vaadi sivullisia uhreja – "Voi kysyä, haluammeko pitää yllä sellaisia kulttuureita ja instituutioita, joihin täytyy kasvattaa ja kouluttaa taas uusia ihmisiä nöyryyttämällä"

Rinne STT:lle: Suomen ja EU:n brexit-linjassa ei muutoksia – "Syyskuun lopun takaraja on vain viitteellinen"

Seitsemää nuorta kuljettaneen mopoauton ulosajosta yksi sairaalaan

Kiinalaisista verkkokaupoista tilattujen pakettien pyörittely kääntyi Postille ensi kertaa voitolliseksi

Liesituuletin syttyi palamaan palvelutalossa Helsingissä – asukkaita evakuoitiin

Työntekijöiden kunto rapistuu – Jopa 40 prosenttia suomalaisista on huonokuntoisia

Lännen Media: Suomen Yrittäjät vaatii minimipalkkoja lakiin

Sydänlihastulehduksen voi saada levossakin

Kehityskomissaarin salkku on Urpilaisen kaudella normaalia painavampi, sanovat asiantuntijat

Ajokeli pysyy liukkaana alkuviikon öinä, loppuviikolla sää lämpenee "hauskasti luoteen kautta"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.