Vankiloiden vallan käytöstä puhuttava

Myös Suomen vankiloissa käytetään valtaa vääriin. Suljetuissa ryhmissä käytetään valtaa helposti väärin niin, ettei siihen pystytä perinteisellä laillisuusvalvonnalla puuttumaan. Näin sanoo eläkkeelle jäänyt aluevankilanjohtaja Heikki Kokkonen.

Hän kaipaa enemmän julkista keskustelua vallan käytön moninaisuudesta.

– Suljetut yhteisöt kuten kasarmit, vankilat ja mielisairaalat ovat hyviä tyyssijoita käyttää myös laillista valtaa väärin, Kokkonen sanoo.

– Myös vallan käyttämättä jättäminen on joskus väärin. Lisäksi olisi syytä entistä enemmän puhua siitä, miten joissakin yhteisöissä muodollisesti oikein toimiminen voi kuitenkin olla väärin.

– Esimerkiksi vankiloissa valtaa käytetään väärin niin, ettei suuri yleisö tiedä siitä mitään. Vangit ja vankien omaiset huomaavat nämä tilanteet, mutta asiasta pitäisi herätä keskustelua laajemminkin.

Kokkosen mukaan esimerkki vallan väärinkäytöstä on tilanne, jossa vanki pyytää päästä paljusellistä yöllä vessaan. Vartija voi käyttää vankia vessassa saman tien tai muihin kiireisin vedoten viivytellä tarpeettomasti.

Samoin vangin sellin tarkastamisen voi tehdä siististi tai sotkien kaiken vangin omaisuuden.

Vallan käyttö voi olla myös auttamista

Jopa 44 vuotta vankeinhoidossa toiminut Kokkonen jäi eläkkeelle 2010 Itä-Suomen aluevankilan johtajan virasta. Torstaina julkistetaan hänen kokoamansa tietokirja "Virkavalta ja väkivalta – vallan varjoja vankilassa".

Teos on artikkelikokoelma, johon ovat kirjoittaneet Kokkosen lisäksi muun muassa eduskunnan oikeusasiamies Jussi Pajuoja ja vankilapsykologi Pertti Hakkarainen.

Hakkarainen kirjoittaa artikkelissaan, että vankilassa vallankäyttöä on myös esimerkiksi se, auttaako työntekijä vankia ottamaan selvää etuuksista ja auttavista yhteistyötahoista vai jättääkö auttamatta tai jopa estää yhteydenpitoa auttajiin.

Kokkosen mukaan juuri asenteella ja pienillä teoilla on iso merkitys. Esimerkiksi kun Kuopion vankilassa toteutettiin seksuaalirikoksista tuomittujen toimintaohjelmaa, henkilökuntaa kiellettiin omilla kahvitauoillakin keskustelemasta aiheesta halventavasti.

– Jos työntekijät käyvät edes keskenään alatyylistä keskustelua aiheesta, se vaikuttaa vankien kohteluun.

Kokkonen: Johtajien määrä liian suuri

Kokkosen mukaan hänen uusi kirjansa on tarkoitettu johtamisen oppikirjaksi sekä ylipäätään tietokirjaksi, mitä vankiloissa tapahtuu.

– Vangit itse ovat kirjoittaneet vankilaelämästä, mutta virkamiehiltä tämä on ensimmäinen omakohtainen vankilakertomus Suomessa.

Kaikkiaan Kokkonen näkee vankeinhoidon Suomessa kehittyneen paljon, mutta yksi asia on hänestä vielä pahasti kesken. Hän perehtyi juuri ennen eläkkeelle jääntiään hankepäällikkönä toimialan nykyrakenteeseen.

– Vankiloissa eniten valtaa käyttävät tietysti johtajat ja muut päälliköt. Suomessa huomattavaa on, että 26 vankilassa on yhteensä 68 vankilanjohtajaa ja apulaisjohtajaa. Jokaista johtajaa kohden on siis 45 vankia.

– Kun mukaan lasketaan kaikki esimiehet, jokaista esimiestä kohden on yli kuusi vankia. Tässä olisi paljon karsimisen varaa.

 

Heikki Kokkosen teos "Virkavalta ja väkivalta. Vallan varjoja vankilassa" julkistetaan torstaina 6.11. Kuopiossa. Kokkonen on tavattavissa ja keskustelemassa kirjansa teemoista kauppakeskus Minnassa Suomalaisessa Kirjakaupassa kello 13 alkaen.