Vapaaehtoisesti maasta lähtevien tukea aiotaan korottaa

STT selvitti, millainen on turvapaikanhakijan polku Suomessa.

 

Turvapaikkaa ensimmäistä kertaa hakeva

Turvapaikkaa hakevat ohjataan vastaanottokeskuksiin odottamaan turvapaikkapuhuttelua. Henkilöiden liikkuvuutta ei rajoiteta turvapaikkaprosessin missään vaiheessa, ellei poliisilla ole siihen syytä.

Vastaanottorahaa maksetaan hakijoille, joilla ei ole varallisuutta tai tuloja, ja jotka asuvat tai ilmoittautuvat kerran kuukaudessa vastaanottokeskukseen. Rahan suuruus riippuu muun muassa siitä, asuuko hakija yksin ja minkä ikäinen hän on. Tuen määrä vaihtelee reilusta 310 eurosta vajaaseen 200 euroon, ruokailun kanssa summa on huomattavasti pienempi. Työnteko alentaa rahan suuruutta. Tukea saa niin pitkään kuin hakija on vastaanottokeskuksen kirjoilla.

Jos henkilöllisyydestä tai matkareitistä on epäselvyyttä, hakija voidaan majoittaa säilöönottoyksikköön. Kahdessa säilöönottokeskuksessa majoitetaan myös henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet rikokseen Suomessa tai he odottavat palautusta.

Turvapaikanhakija voi järjestää majoituksen itse, mutta kustannuksiin ei saa tukea. Yleensä itsenäisesti majoittuu henkilö, joka on ollut Suomessa pidempään.

Työnteon voi aloittaa kolmen tai kuuden kuukauden päästä turvapaikkahakemuksen jättämisestä riippuen siitä, onko hakijalla matkustusasiakirjaa. Töitä voi tehdä siihen asti, kun päätös on saanut lain voiman. Ansiotyötä tekeviä on sisäministeriön mukaan ennemmin kymmeniä kuin satoja.

Vastaanottokeskukset järjestävät terveyspalvelut.

 

Kielteisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta saanut

Jos henkilö ei valita päätöksestä, hänen on palattava kotimaahansa. Jos hakija palaa vapaaehtoisesti, hän voi hakea tukea, jos paluuta ei pysty rahoittamaan itse. Tuki esimerkiksi Irakiin on 1 000 euroa. Sitä voidaan myöntää korotettuna, alennettuna tai evätä kokonaan.

Tuen suuruutta ollaan muuttamassa. Vapaaehtoisesta paluusta pyritään näin tekemään houkuttelevampi vaihtoehto. Sisäministeriön mukaan maksimituki todennäköisesti nousee merkittävästi. Vapaaehtoisen poistumisen määräaika on 30 vuorokautta, muuten henkilö ohjataan palautuksen piiriin.

Henkilön status säilyy turvapaikanhakijana ja hänen tilanteensa on sama kuin ensimmäistä kertaa turvapaikkaa haettaessa. Suurin osa ensimmäisen kielteisen päätöksen saaneista valittaa päätöksestä.

Jos vastaanottokeskus ei tavoita henkilöä kahden kuukauden aikana, hakijalle tehdään turvapaikkahakemuksen raukeamispäätös.

Keväällä 2016 noin 5 000 lähti kesken prosessin. Sisäministeriön arvion mukaan suurin osa lähti muualle Eurooppaan. Nyt ilmiö on laantunut.

 

Lainvoimaisen kielteisen päätöksen saanut

Henkilö ohjataan vapaaehtoisen paluun ohjelmaan. Aikaa poistua on 30 päivää, humanitaarisista syistä aikaa voidaan pidentää. Henkilöt majoittuvat vastaanottokeskuksissa, joissakin tapauksissa säilöönottokeskuksissa, mutta kriteerit ovat tiukat. He siirtyvät poliisin palautusjonoon 30 vuorokauden umpeuduttua.

Vapaaehtoiset poistuvat maasta viikoissa. Suomi on sopinut Afganistanin ja Irakin kanssa (eniten henkilöitä), että ohjelmaan osallistuvien asiakirjat saadaan laadittua nopeasti. Afganistanin kanssa Suomella on myös siirtosopimus pakkopalautettaville, Irakin kanssa asiasta neuvotellaan. Asiakirjojen saanti pakkopalautettaville ilman sopimusta kestää kauemmin.

 

Maassa laittomasti oleva

Laittomasti maassa olevan perusoikeuksiin kuuluvat akuutti terveydenhuolto ja hätämajoitusapu. Heidän määräänsä on vaikea arvioida, mutta he kuuluvat siihen noin 1 400 henkilön joukkoon, jotka odottavat palautusta. Koska he eivät näy rekisterissä, todellista määrää on vaikea arvioida.

Sisäministeriön mukaan määrässä ei ole tapahtunut kesän aikana suurta muutosta, sillä terveysviranomaiset, laittomasti maassa olevia auttavat tahot ja poliisi eivät ole ilmoittaneet, että tilanne olisi muuttunut.

Henkilö ei voi työskennellä, opiskella tai saada tukea.

Tavattaessa henkilölle annetaan sakko ja hänet ohjataan pakkopalautusjärjestelmään tai säilöönottokeskukseen.