Vapaaehtoistyö edistää auttajankin terveyttä

Tosiasia on, että vapaaehtoistyöstä hyötyvät sekä auttaja että autettava, sanoo professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitokselta.

Tutkijana hän on kuitenkin yllättynyt siitä, miten vähän vapaaehtoistyön terveysvaikutuksia on tutkittu pätevillä, tieteellisillä menetelmillä. Yleinen havainto on, että vapaaehtoistyötä tekevät ovat terveempiä kuin muut ja vapaaehtoistyötään jatkavat ihmiset myös pysyvät muita ihmisiä terveempinä, kirjoittaa Keskisuomalainen.

Rantanen muistuttaa, että vapaaehtoistyössäkin voi olla kyse valikoitumisesta, niin sanotusta terveen työntekijän efektistä eli Healthy worker effect (HWE). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä mahdollisuutta, että vapaaehtoistyöhön hakeutuvat he, jotka ovat terveempiä kuin väestö yleensä.

Jokainen suomalainen on jossain elämänsä vaiheessa ollut talkoissa, auttanut vapaaehtoisesti lähimmäistään. Virallisesti vapaaehtoistyötä tekee yli 40 prosenttia suomalaisista. Koko EU:n keskiarvo on 20 prosenttia. Tanska, Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan unionin kärkeä.

– Kolme tärkeintä syytä hakeutua vapaaehtoistyöhön ovat halu auttaa, halu oppia uusia asioita ja mahdollisuus saada sekä antaa hyvää mieltä, Rantanen sanoo.

Vapaaehtoistyössä korostuu erityisesti sen vastavuoroisuus.

– Muiden ihmisten auttaminen lisää ihmisen onnellisuutta ja parantaa henkistä hyvinvointia. Toisen ihmisen auttaminen on ihmiselle luontaista. Tämä ominaisuus on varmaan edesauttanut ihmiskuntaa menestymään.

Lue lisää aiheesta tiistain Savon Sanomista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.