Varusmiehille halutaan tunti lisää unta aamuisin

Puolustusvoimissa on alkanut ainutlaatuinen tutkimus, jossa mitataan unen vaikutusta varusmiesten toimintakykyyn, terveyteen ja palvelusturvallisuuteen.

Sotilaslääketieteen keskuksen, Helsingin yliopiston sekä Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteishankkeeseen valitaan yhteensä 200 vapaaehtoista varusmiestä pääasiassa tänä ja ensi vuonna.

Käytännön työ toteutetaan Karjalan prikaatissa. Vekaranjärvi Kouvolassa valikoitui varuskunnan suuren koon vuoksi.

– Tutkimus on jo alkanut yksittäisten varusmiesten osalta. Kesällä pääsemme kunnolla vauhtiin, tutkimusryhmän johtaja, professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta kertoo.

Valitut varusmiehet pitävät viikon tutkimusjakson aikana unipäiväkirjaa. He myös saavat käyttöönsä pienen rannekellon tapaisen mittauslaitteen, joka rekisteröi päiväaikaisen liikunnan määrää.

– Tutkimus on merkittävä, sillä se on ensimmäinen laatuaan Puolustusvoimissa. Myöskään maailmalta ei ole saatavilla tietoa vastaavasta tutkimuksesta, jossa osallistujien joukko ja olosuhteet olisivat yhtä yhdenmukaisia kuin tässä tutkimuksessa, sanoo sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola Tampereen yliopistosta.

Ryhmään valituille tehdään jatkokysely yhden ja viiden vuoden kuluttua tutkimuksesta.

Tutkimus tulee sisältämään suosituksia varusmiesten uneen liittyen. Nykyään varuskunnissa hiljaisuus on yleensä kello 22–06, paikoin herätys tapahtuu jo kello 5.30. Jos uniajan pidennys nähdään järkeväksi, lisäisi Parkkola ylimääräisen ajan aamuun.

Varusmiesliiton mielestä varusmiesten pitäisi saada nukkua aamuisin pidempään. Liiton puheenjohtajan Rami Laitilan mukaan herätyksen myöhentäminen kasarmiolosuhteissa auttaisi varusmiehiä jaksamaan sekä keskittymään päivän palvelukseen.

– Uniaikaa voisi pidentää tunnilla, ja silti jäisi riittävästi valoisaa aikaa palvelukselle ja aamuruokailulle, Laitila sanoo.

Laitilan mukaan hiljaisuuden aikaistaminen kello 22:sta ei takaisi pidempiä yöunia.

– Nuorten päivärytmi ja sisäinen kello ovat tuossa elämänvaiheessa vielä sellaisia, että jos nukkumaan pitäisi mennä jo kello 21, seuraisi siitä vain punkan pohjalla pyörimistä, Laitila sanoo.

Varusmiesliiton lisäksi väsyneistä varusmiehistä on huolissaan unitutkija, professori Markku Partinen. Hänen mukaansa noin seitsemän tunnin yöunet eivät riitä suurimmalle osaa varusmiehistä.

Partinen perustaa väitteensä siihen, että yleensä kello 22–6:een ajoittuva kahdeksan tunnin hiljaisuus ei ole yksi yhteen sama aika, jonka varusmiehet nukkuvat. Partisen mukaan käytännössä varusmiesten yöuni jää noin seitsemään tuntiin, koska oman aikansa vie nukahtaminen, ja yöunta saattavat häiritä tupakaverin kuorsaus, muut äänet, hajut ja huono ilma.

– Häiriötekijät haittaavat nukahtamista, eikä uni ole syvää. Myös se on huomioitava, että varusmiespalveluksen fyysinen rasittavuus lisää unen tarvetta, Partinen toteaa.

Tilanne tiedostetaan Pääesikunnassa.

– Jaan huolen siitä, saavatko varusmiehet riittävästi unta, prikaatikenraali Jukka Sonninen sanoo.

Hän huomauttaa, että jo nyt osassa joukko-osastoja varusmiehet herätetään vasta lähempänä seitsemää, kun taas osalla ylösnousun aika on jo ennen kuutta.

– Isoissa joukko-osastoissa aamurutiineja, kuten ruokailuja, on pakko porrastaa. Toki käytäntö kiertää yksiköittäin, jottei aikainen herätys osu aina samoille joukoille.

Sonnisen mukaan aamuseitsemän heräämiset on koettu pääasiassa toimiviksi, vaikka niiden ei ole todettu merkittävästi lisänneen varusmiesten vireyttä päivän palveluksessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.