Vastaavana mestarina ilman pätevyyttä – Syyttäjä lopetti esitutkinnan: ei petos

Itä-Suomen kihlakunnansyyttäjä on lopettanut esitutkinnan, joka koski epäiltyä petosta rakennusmestarin ammattinimikkeen käytössä Rautavaaralla.

Rautavaaralaismies työskenteli kunnassa työnjohtajana 2010–2012. Tehtävässä edellytettiin talonrakennusteknikon koulutusta ja työkokemusta. Tehtäviin kuului muun muassa toimia rakennushankkeiden vastaavana työnjohtajana.

Miehen pätevyyden osoituksena oli teknikkotodistus Kuopion teknillisestä oppilaitoksesta 1989. Todistuksen antoi jälkikäteen Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu 2011.

Mies esiintyi julkisesti rakennusmestarina toimien myös luottamustehtävissä. Hän on edelleen kunnanvaltuutettu, lautakunnan puheenjohtaja ja kuntayhtymän valtuutettu. Hän käytti myös vaalimainonnassaan rakennusmestarin nimikettä.

Vuonna 2014 kunnan teknisen osaston valvoja alkoi epäillä tutkintoa. Ilmeni, että ammattikorkeakoulun antama todistus tutkinnosta oli virheellinen.

Mies oli opiskellut teknillisessä oppilaitoksessa 1986–1989, mutta hän ei ollut valmistunut. Tutkinnosta puuttui kymmenkunta prosenttia eli laajahkot rakennetekniikan ja rakentamistalouden kurssit. Virheellisen todistuksen syynä oli, että oli jäänyt tarkastamatta päästötodistuksen saajien nimet.

Kunnan johto pyysi konsulttiyhtiöltä lausunnon asiasta. Siinä todetaan, että puuttuvan tutkinnon takia miehellä ei ollut pätevyyttä toimia rakennushankkeiden vastaavana työnjohtajana. Luottamustoimien hoitoon sinänsä puuttuvalla tutkinnolla ei ollut merkitystä, jolloin erottamisen perusteena voi olla poliittinen epäluottamus.

Konsultit kehottivat selvittämään, onko miehen toiminnasta aiheutunut taloudellisia riskejä ja onko erehdytetty tahallisesti.

Kunnan johto pui asiaa neljässä ei-julkisessa kokouksessa. Heti tammikuussa 2015 miehelle varattiin mahdollisuus kuulemiseen, johon tämä ei saapunut.

Viime syksynä kunnan johto päätyi siihen, että kunnalle ei ole tullut taloudellisia vahinkoja. Asian käsittely päättyi siihen.

Viime marraskuussa yksi kunnanhallituksen jäsen teki yksityishenkilönä poliisille tutkintapyynnön, onko miestä syytä epäillä petoksesta ja onko tämä soveltuva kunnallisiin luottamustehtäviin.

Poliisi katsoi, että petoksen tunnusmerkistö ei täyty. Luottamustehtävien hoidossa ei ollut kyse rikoksesta vaan poliittisesta luottamuksesta, syyttäjä arvioi ja lopetti poliisin pyynnöstä tutkinnan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.