Vedestä tehdään turvallisempaa

Kuopion tiedepuisto tarjoaa keinoja esimerkiksi Finnpulpin sellutehtaan ja Talvivaaran kaivoksen vesien puhdistamiseen.

Uusia menetelmiä syntyy Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.

– Vesihankkeissamme on aina joku näistä toimijoista mukana ja joissakin jopa kaikki, Savonian ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Eero Antikainen kertoo.

GTK keskittyy kaivos- ja pohjavesiin, yliopisto vesikemiaan ja THL vesihygieniaan.

Vesiturvallisuudesta on tullut yksi Savonian vahvuuksista. Se on erikoistunut vesitekniikan soveltamiseen.

– Eli millaisia teknologioita voidaan hyödyntää esimerkiksi vedenpuhdistuksessa tai vedenlaadun seurannassa.

Yliopiston tutkimusryhmät kehittävät kemikaaleja, joilla saadaan kiinni muun muassa kaivosvesien raskasmetalleja. Ne liukenevat mineraaleista jätevesiin, kun kiveä prosessoidaan.

– Savonia kykenee testaamaan kemikaalien toimivuutta pilot-mittakaavassa. Laitteiden kapasiteetti on 1 000–5 000 litraa tunnissa.

Vesiä koeajetaan paikan päällä kaivoksilla.

Antikainen uskoo, että vesiprosessien kehittämisestä hyötyy esimerkiksi Talvivaaran kaivos.

Lisäksi luodaan entistä tehokkaampia menetelmiä muun muassa sulfaattiongelmaan.

Tutkimus ja teknologian testaaminen voi avata yrityksille vientimarkkinoita.

– Jos saadaan ratkaisu jollekin kaivokselle, nämä globaalit yritykset monistavat sen hyvin nopeasti muille kaivoksilleen ympäri maailmaa.

Nykyistä parempia jätevesien puhdistusmenetelmiä kaivataan, koska viranomaiset kiristävät päästörajoja.

– Lupaehtojen kautta tulee jatkuva tarve tehostaa prosesseja.

Sellu- ja paperiteollisuus hyötyvät tuotekehitys- ja testauspalvelusta. Jos Finnpulpin sellutehdas rakennetaan Kuopion Sorsasaloon, siitä tulee todellinen vesisyöppö.

– Heidän kanssaan olisi paljonkin potentiaalia läheiseen yhteistyöhön.

Menetelmiä voisi kehittää vesien puhdistamiseen ja kierrätykseen. Läheisyydestä olisi etua.

Elintarviketeollisuus puolestaan vaatii erinomaista vesihygieniaa.

– THL:n osaaminen on siinä Euroopan kärkeä.

Juomavesikin pitää varmistaa.

Yliopistossa on keksitty kemikaaleja, jotka luovat edellytyksiä hankalien raskasmetallien kuten uraanin poistamiseen.

Savoniassa parannetaan vedenjakeluverkostojen seurantaa.

Jotta ei kävisi niin kuin Nokialla vuonna 2007, jolloin tuhansia ihmisiä sairastui vatsatautiin.

– Nokian vesikriisi olisi huomattu sameusanturilla. Veden jakeluverkostojen reaaliaikainen seuranta on vielä lastenkengissä.

Näytteitä otetaan eri puolilta verkostoa ja kiikutetaan analysoitavaksi laboratorioon.

– Mutta tällöin tulokset tulevat aina viiveellä. Reaaliaikainen seuranta tekee vasta tuloaan. Tässä meillä on myös kansainvälinen hanke menossa.

Keinoja etsitään vesivuotojen estämiseen. Joissakin maailman kaupungeissa jopa 60 prosenttia verkostoon pumpatusta vedestä katoaa jonnekin, vaikka siitä voi olla jo muutenkin pulaa.

– Monitorointijärjestelmät mahdollistavat veden laadun tarkkailun lisäksi vuotojen paikallistamisen.

Tuotekehitys lupaa uusia työpaikkoja