Venäjä etsii reittejä takaisin kansainvälisen politiikan kabinetteihin

Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Suomen presidentin Sauli Niinistön tapaamisessa keskityttiin pitkälti arktisen alueen hyvinvoinnin ja ympäristönsuojelun kaltaisiin teemoihin.

Aihevalinnat voi hyvin tulkita niin, että Venäjä pyrkii takaisin kansainvälisen politiikan neuvottelupöytiin asioissa, joissa sen strategiset intressit eivät ole uhattuna, arvioi apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Samalla keskustelunaiheita saadaan vaihdettua ilman, että Venäjän pitäisi tehdä yhtään ainoaa myönnytystä niissä vakavissa konflikteissa, joissa se on osapuolena Ukrainassa, Syyriassa ja Krimin miehityksessä. Niistä ei puhuttu tiedotustilaisuudessa mitään, hän sanoo.

Pynnöniemen mukaan Venäjä haluaa ylläpitää mielikuvaa siitä, että sen ja länsimaiden tulehtuneet suhteet voisivat palata normaaleiksi.

– Se on mahdollinen tulevaisuudenkuva, muttei kovin realistinen. Sanktiot ovat voimassa ja voivat lisääntyä, ja konfliktin juurisyitä ei todellakaan ole ratkaistu millään tasolla.

 

Ydinkysymykset jäivät vähälle huomiolle

 

Pynnöniemelle tiedotustilaisuudesta jäi vaikutelma, että etualalle nostettiin melko pienimuotoisia toimia, kuten tieteellistä yhteistyötä ja eläintensuojelua.

– Ne ovat tärkeitä asioita, mutta eivät puutu lainkaan ydinkysymyksiin. Venäjä väistää niitä kysymyksiä, joissa se voisi omalla strategisella päätöksellään vaikuttaa asioihin. Esimerkiksi tiedemaailma on tutkimukseen perustuen selostanut, miksi arktisen alueen öljy- ja kaasuvaroja ei pitäisi hyödyntää ollenkaan.

Pynnöniemi huomauttaa, että Venäjä ei ole ainoa valtio, joka toimii näin. Tämä kuitenkin kertoo kouriintuntuvasti, missä rajoissa asioista puhutaan.

Samankaltaista toispuoleisuutta voi nähdä Venäjän Nato-kannassa.

– Venäjä sanoo aina reagoivansa lännen, Naton tai Yhdysvaltojen sotilaalliseen aktiivisuuteen ja Venäjän rajoille tuloon. Näin Venäjä ohittaa kysymyksen omien toimiensa osuudesta konfliktien syntyyn ja niiden pitkittymiseen, Pynnöniemi sanoo.