Veromuutos nosti heti karkin ja jäätelön kysyntää

Makeisten ja jäätelön kulutus on lisääntynyt tammikuussa selvästi, kerrotaan eri kaupparyhmittymistä. Taustalla on valmisteveron poistuminen vuodenvaihteessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat ovat huolissaan. He pitävät selvänä, että hintojen lasku vaikuttaa kulutustottumuksiin ja että kysynnän rinnalla lisääntyy myös makeisten ja jäätelön tarjonta.

S-ryhmän vähittäiskaupan valikoimajohtaja Katja Tapio kertoo, että tammikuussa makeisten myyntivolyymi pomppasi kahdella prosentilla verrattuna viime vuoden tammikuuhun.

Jäätelön menekki lisääntyi jo neljällä prosentilla.

– Veromuutos siirrettiin hintoihin täysimääräisenä eli hinnat laskivat juuri tuon veron verran.

Tapion mukaan verotusta enemmän makeismyyntiin vaikuttavat kulutustrendit.

– Vaikka terveellisyys ja hyvinvointi ovat vahvassa kurssissa, ei se merkitse makeisista ja jäätelöstä luopumista. Halutaan harrastaa itsensä hemmottelua silloin tällöin. Tämä näkyy selkeästi varsinkin makeiskaupan kasvuluvuista viime vuosina, Tapio sanoo.

S-ryhmän ruokakaupoissa makeiskauppa kävi jo vuoden 2016 aikana seitsemän prosenttia edellisvuotta vilkkaammin.

– Etenkin irtomakeisten kauppa oli viime vuonna hurjassa, jopa 25 prosentin kasvussa.

Keskon osto- ja myyntijohtaja Aki Erkkilä sanoo, että tammikuussa makeiskauppa lisääntyi jopa 17 prosentin verran.

– Osa tästä selittyy K-kauppojen määrän kasvulla, mutta osa on veromuutoksen seurausta. Kauppiashan päättää lopullisen hinnan, mutta selvitystemme mukaan hinnat ovat alentuneet valmisvalmisteveron verran, vähintään 95 senttiä kilolta.

Jäätelön myynnin Erkkilä arvioi kasvaneen 14 prosentin verran.

Erkkilä huomauttaa, että muitakin trendejä näkyy.

– Kuluttajat esimerkiksi käyttävät yhä enemmän kasviksia. Vaikka toisinaan herkutellaan, terveelliset vaihtoehdot ovat yleensä suosiossa.

Lidlin osto-osaston johtaja Thomas Heinrichs arvioi hänkin, että makean myynti ryöpsähti. Tarkkaa arviota kasvusta hän ei anna.

– Esimerkiksi erilaiset patukat ja isommat karkkipussit ovat kasvattaneet myyntiään.

Jo ennestään Suomessa syödään kansainvälisesti vertaillen paljon sekä jäätelöä että makeisia, vaikka sokerin kokonaiskäyttö onkin saatu laskuun.

Jäätelöä suomalainen pistelee keskimäärin 13 litraa ja makeisia 14 kiloa vuodessa. Se vastaa pohjoismaista keskitasoa, mutta on kansainvälisten vertailujen kärkeä.

THL:n tutkimuspäällikkö Satu Männistö katsoo, että elintarvikkeisiin pitäisi ilman muuta saada terveysperusteinen vero.

– Tulevassa valmisteverossa voisi elintarvikepohjaa laajentaa esimerkiksi virvoitusjuomista ja nyt verosta vapautetuista jäätelöstä ja makeisista ainakin kekseihin.

Aiheesta lisää keskiviikon Savon Sanomissa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.