Villit väitteet pitävät pääpiirteittäin paikkansa – Greta Thunbergin puheesta jäivät pois lähinnä vain ilmastoraporttiin liittyvät epävarmuudet

Olemme pulassa.

16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti maanantaina tunteita herättävän puheen YK:n ilmastokokouksessa.  Hän laukoi kovia väitteitä ilmastonmuutoksen riskeistä. Savon Sanomat päätti tarkistaa, pitävätkö Thunbergin väitteet kutinsa.

Kysyimme väitteiden tieteellisestä pohjasta Ilmatieteen laitoksen tutkija Kalle Nordlingilta.

– Pääpiirteittäin puheessa esitetyt faktat pitivät paikkaansa. Siitä jäi pois ainoastaan IPCC:n raporttiin liittyvät epävarmuudet ja mistä ne tulevat.

 

Väite 1: Hiilidioksidipäästöjen puolittaminen kymmenessä vuodessa antaa vain 50 prosentin mahdollisuuden siihen, että lämpötila ei nouse yli 1,5 astetta.

Väite on pääpiirteittäin oikein. Päästöjen pitää skenaarioiden mediaanin mukaan olla nollassa noin vuonna 2050 ja laskea noin puoleen vuoteen 2030 mennessä (2010 tasosta). Ja tämän välitavoitteen saavuttaminenhan ei vielä takaa 50 prosentin todennäköisyyttä, jos netto-nollapäästöjä ei saavuteta viimeistään 2050.

 

Väite 2: Yllä olevat skenaario on todellisuudessa vielä huolestuttavampi, sillä se ei sisällä esimerkiksi myrkyllisten ilmansaasteiden piilottamaa lämpenemistä.

Ei pidä paikkaansa. Ilmansaasteiden viilentävä vaikutus ilmastoon on 0,5–1 astetta. Tämä on otettu huomioon vasta uusimmissa ilmastomalleissa. Ilmansaasteet ovat yksi iso epävarmuustekijä mahdollisissa päästövähennysstrategioissa.

 

Väite 3: Ilmastonmuutoksen hillitseminen on riippuvainen siitä, että Greta Thunbergin sukupolvi imee satoja miljardeja tonneja hiilidioksidia ilmasta teknologialla, jota hädintuskin on olemassa.

Kyllä. Tällä hetkellä on olemassa teknologioita, jotka poistavat ilmakehästä hiiltä ja varastoivat sen maan sedimentteihin. Mutta nämä ovat aika tehottomia. Viimeisimmän ilmastoraportin skenaariot kuitenkin edellyttävät, että hiilidioksidia aletaan poistaa.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa on tärkeää siirtyä käyttämään päästöttömiä teknologioita, joita ovat esimerkiksi päästötön lentoliikenne ja -betoninvalmistus. Kyseiset teknologiat ovat vielä hyvin alkeellisia.

 

Väite 4: Maailman hiilibudjetti kuluu valtavaa vauhtia. Vielä 1.1.2018 maailmalla oli jäljellä 420 gigatonnia hiilidioksidia. Nyt sitä on alle 350 gigatonnia. Jos jatkamme tätä vauhtia, hiilibudjetti kuluu nollaan alle kahdeksassa ja puolessa vuodessa.

Hiilibudjettilaskelmat ovat siinä mielessä paikkansa pitäviä, että hiilidioksidin ja lämpötilan suhde tunnetaan. Epävarmuudet tulevat hiilibudjetteihin muun muassa siitä, että ei tunneta kaikkia maa-meri-systeemien aiheuttamia vaikutuksia päästöihin tai niiden sitomiseen. Esimerkiksi ikiroudan sulamisesta tulevat päästöt ovat yksi hiilibudjettiin vaikuttava epävarmuus.

Kirjoittajat ovat Pyörön koulun 9.-luokkalaisia, jotka tutustuvat työelämään Savon Sanomissa tällä viikolla.

Käsitteitä

Mitä näillä tarkoitetaan

Hiilibudjetti:

Määrittää, kuinka paljon maapallon ihmiset saavat tuottaa hiilidioksidipäästöjä vielä niin, että pystymme pysymään jonkun tietyn lämpötilan alapuolella. Jos hiilibudjetti menee nollaan, sen jälkeen tulevia hiilipäästöjä pitää alkaa kompensoida siten, että hiilidioksidia sidotaan yhtä paljon kuin sitä päästetään. Sidonta tapahtuu nyt metsien tai maaperän kautta, mutta siihen kehitetään myös erilaisia teknologisia vaihtoehtoja.

IPCC-raportti:

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten. Päätöksenteon tueksi IPCC valmistelee ilmastonmuutosraportteja tutkijaryhmissä. Esimerkiksi lokakuussa 2018 IPCC julkaisi Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportin, joka huomioi, mitä vaikutuksia maapallon elämään on maapallon keskilämpötilan 1,5 asteen nousulla. Maailman maat sitoutuivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.