Virolaisasiantuntija: Suomella ja Baltian mailla erilainen näkökulma energiariippuvuuteen

Energiariippuvuus on yksi sellainen alue, missä Suomen ja Baltian maiden näkökulmissa on selvästi eroa, sanoi Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik tiistaina.

–  Baltian maissa korostetaan enemmän sitä, että pyritään vähentämään energiariippuvuutta Venäjästä. Nähdään se nimenomaan turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä, kun taas Suomessa energiasektori nähdään ehkä edelleen yksityisen sektorin lähtökohdista toimivana kenttänä. Siinä on yksi ero Suomen ja Baltian maiden välillä, Raik sanoi Ulkopoliittisen instituutin Suomen huoltovarmuutta käsitelleessä seminaarissa.

Kylmän sodan jälkeen pyrittiin hänen mukaansa länsimaiden ja varsinkin Euroopan maiden politiikassa siihen, että korostetaan taloudellisten yhteyksien lisäämistä Venäjän suuntaan, jotta sitä kautta voitaisiin saavuttaa suurempi turvallisuus. Myös EU:n Venäjä-politiikan vahvana ajatuksena oli, että konfliktin todennäköisyys laskee sitä mukaa, kuin taloudellinen keskinäisriippuvuus kasvaa.

Raikin mukaan viimeisten vuosien aikana on kuitenkin käynyt ilmi, että eri toimijoilla voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä keskinäisriippuvuuden merkityksestä.

–  Venäjän näkemyksessä keskinäisriippuvuuksista korostuu oman autonomian vaaliminen ja huoli siitä, että riippuvuudet lännestä ovat haavoittuvuuksien lähteitä sekä toisaalta pyrkimys käyttää hyväksi muiden maiden riippuvuuksia oman suurvaltapolitiikan välineenä. Tästä energia on selkein esimerkki siitä, Raik sanoi.

Suomalaisasiantuntija: Itämeren alueella valtiollisesti korvamerkittyä toimintaa

Keskinäisriippuvuuden logiikan mukaan luottamusta valtioiden välillä syntyy, kun ne ovat vuorovaikutussuhteessa. Valtiot eivät myöskään ole tällöin taipuvaisia toteuttamaan omia geostrategisia mielenjohtumiaan, koska vakaus ja luottamus ovat yritystoimijoiden keskuudessa sillä tasolla, ettei siinä ole taloudellista järkeä.

–  Mutta viime aikoina toimintakentät, kuten kauppa, kybervirrat, ovat yhä enemmän valtapolitisoituneet ja ovat yhä enemmän kilpailtuja. Tällöin vallitsee myös toisenlainen logiikka, jossa valtiollinen intressisidonnaisuus on tavallaan vaivihkaa tullut markkinaehtoisuuden piiriin, sanoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Itämeren alueella tapahtuukin hänen mukaansa paljon toimintaa, joka on ainakin osittain valtiollisesti korvamerkittyä ja toteuttaa geostrategisia intressejä.

–  Eli kuinka tämä voidaan siivilöidä pois siitä tavallaan hyveellisestä taloudellisesta toiminnasta. Se on tietysti vaikeaa. Olemme kaikki lukeneet esimerkiksi rahanpesuepisodeista Itämeren alueella ja Baltiassa, Aaltola lisää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Median listat eniten tienanneista lyhenevät monissa maakunnissa – Verohallinto asetti tulorajaksi 100 000 euroa

Presidentti Niinistö mukana kunnianhimoisempia ilmastotoimia vaativassa aloitteessa

Lintilä haluaa Rosbergin formuloiden "turbonapin" investointeihin, mutta asiantuntijat eivät odota kovin suuria riihessä päätetyiltä yritysten tuplapoistoilta

Hätäkeskuslaitokselle etsitään uutta johtajaa – samalla puretaan porilaisen ministerin päätös keskittää kaikki Poriin

Oppositio ruotii hallituksen budjettia kyselytunnilla – "Ymmärtääkö hallitus, että kaikkialla Suomessa ei kulje metro tai ratikka"

Islaminuskoinen mies pyysi rukoushetkiä, Helsingin kaupunki ei ottanutkaan töihin – käräjiltä tuomio työsyrjinnästä

Rajavartiolaitoksen uudeksi päälliköksi Pasi Kostamovaara

Useampi kuin joka toinen suomalainen syö ulkona spontaanisti

Entinen kokoomuspoliitikko tuomittiin sakkoihin perättömästä vaarailmoituksesta – uhkasi polttaa Laura Huhtasaaren talon

Merivoimien uudet alukset rakennetaan Raumalla, taistelujärjestelmän toimittaa Saab – hankkeen hintalappu sata miljoonaa euroa kaavailtua suurempi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.