Yhä useampi kaahareista tuomitaan vankeuteen

Törkeästä liikenneturvallisuudesta oikeudessa tuomittava rangaistus on nykyään yhä useammin ehdotonta vankeutta tai ehdollista vankeutta. Sen sijaan sakkotuomioiden osuus on viime vuosina vähentynyt.

Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat useimmiten kovia ylinopeuksia, vaarallisia ohituksia tai niiden yhdistelmiä.

Esimerkiksi viiden viime vuoden aikaan lakiin tai oikeuskäytäntöihin ei ole tullut muutoksia, jotka selittäisivät ankarammat rangaistukset.

Kovemmat tuomiot johtuvat siitä, että henkilö on yhä useammin tuomittu aiemmin liikennerikoksista tai hän samalla kertaa syyllistyy myös rattijuopumukseen, huumausainerikokseen tai omaisuusrikoksiin.

Törkeistä liikennerikoksista tuomituista entistä suuremmalla osalla on siis ylipäätään muuta rikostaustaa tai heidät tuomitaan oikeudessa liikennerikoksen yhteydessä myös muista rikoksista.

Kuva: Timo Filpus
 

Kaahareiden rikostaustasta ei ole tehty kattavaa tutkimusta, mutta heidän rikollisuutensa käy ilmi tuomiotilastoista.

– Rikosten kasaantumiseen pitää puuttua myös liikenteessä. Tuomiot vaikuttavat kertovan juuri siitä, että liikennettä oikeasti pahiten vaarantavat eivät ole mitään pulmusia, vaan monet heistä ovat tekemisissä myös muun rikollisuuden kanssa, ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista arvioi.

Pahkinin mukaan aiheesta olisi tärkeä kerätä lisää tutkimus- ja tilastotietoja. Poliisi voisi tältä pohjalta pohtia, voiko liikennevalvontaa suuntaamalla tai rikostutkinnan toimilla puuttua ongelmaan nykyistä paremmin.

– Liikennevalvontaa on tärkeää osata kohdentaa juuri heihin, jotka vaarantavat muita eniten, Pahkin sanoo.

Pahkinin mukaan riskikuljettajien rikoshistoriasta tehtiin liikennepoliisissa taustaselvitystä viimeksi vuonna 2012.

– Asia on kuitenkin jäänyt vähän unohduksiin. On hyvä, jos se nyt huomataan tilastoista ja poliisissa pohditaan, mitä asialle voidaan tehdä.

Kyse ei ole vain Suomen ilmiöstä, vaan vastaavia havaintoja on esimerkiksi Norjasta.

Siellä tehdyn laajan selvityksen mukaan ylinopeuksiin tai rattijuopumuksiin syyllistyneistä joka neljännellä on omaisuusrikostausta, joka viidennellä väkivaltarikollisuutta ja noin 15 prosentilla tekemistä huumausainerikosten kanssa.

Etenkin huumeissa ajamisesta kiinnijääneistä useilla on muuta rikollisuutta.

Suomessakin huumeiden vaikutuksen alaisena ajavien kuljettajien määrä on noussut.

– Rattijuopumuksesta kiinnijääneistä yhä useampi liittyy huumausaineisiin, Pahkin sanoo.

Poliisi pyrkii puuttumaan törkeisiin liikennerikoksiin sillä, että kuljettajan ajokortti jää usein hyllylle. Jos päihdeongelmainen ei suostu lääkärin puheille ja päihdeseurantaan, hän ei saa ajokorttia takaisin.

Rikollisuuden taustalla oleviin päihdeongelmiin ja sosiaalisiin ongelmiin poliisilla on kuitenkin vähän keinoja puuttua, vaan apuun tarvittaisiin myös muita toimijoita.

Katso video - Mies ajoi poliiseja karkuun Kuopiossa 130 kilometrin tuntinopeudella