Yhä useampi lukiolainen kiinnostunut luonnontieteistä

Kuopion klassillisen lukion opiskelija Kosti Jolkkonen kertoo pitäneensä aina matemaattisista aloista. Hän haluaa opiskella jotakin luonnontieteellistä alaa.

– Lääketiede ei ehkä tule ykkösenä. Katsotaan sitten myöhemmin.

Terho Nissilä innostui matematiikasta yläasteella. Mietinnässä on diplomi-insinöörin tutkinto.

– Esimerkiksi ympäristötekniikka kiinnostaa.

Molemmat ovat pitkän matematiikan lukijoita.

Matematiikan kautta opitaan muun muassa kemiaa. Opettaja Juha Väätäisen mukaan monet opiskelijat tulevat kokeilemaan, kuinka rahkeet riittävät kemiassa.

– Onnistumisia tulee. Myös pettymyksiä.

Rehtori Jukka Sormunen kertoo, että klassillisen lukion ikäluokista 90 prosenttia valitsee pitkän matematiikan, kemian ja fysiikan.

– Koska tavoitteet ovat selkeästi lääketieteellisellä tai teknisellä uralla.

Kemian, fysiikan ja biologian suosio on kasvanut ylioppilaskirjoituksissa viime vuosina. Pitkä matematiikka on pitänyt pintansa, mutta kirjoittajien määrät ovat laskeneet.

Varsinkin historiaa, maantietoa ja kielistä etenkin ruotsia kirjoitetaan aiempaa vähemmän.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä toteaa, että matematiikan kirjoittajien kokonaismäärä on vähentynyt ikäluokkien pienenemisen vuoksi.

Tutkintoja suhteellisesti vertailtaessa matematiikka on ollut lievässä kasvussa. Luonnontieteissa on ollut selkeää nousua biologiassa, fysiikassa ja kemiassa. Määrä on pienentynyt maantieteessä.

– Luonnontieteelliset alat sekä lääketieteelliset tiedekunnat ovat lisänneet ylioppilastodistusten hyödyntämistä, mikä on todennäköisesti vaikuttanut näihin aineisiin.

Korkekoulutuksen kolmen viime vuoden hakijatilastojen mukaan luonnontieteellisen suosio on laskenut, mutta lääketieteellisen noussut.

– Fysiikka ja kemia ovat pakollisia aineita juuri lääketieteitä ja insinööritieteitä opiskelemaan aikoville, kertoo akateeminen rehtori Harri Siiskonen Itä-Suomen yliopistosta.

Luonnontieteellisten alojen ongelmana on, ettei hakijoita saada riittävästi.

– Koulutustarjonnassa on paljon luonnontieteiden aloituspaikkoja, joihin kaipaisimme lisää kotimaisia hakijoita. Olemme pyrkineet lisäämään kiinnostusta luonnontieteitä kohtaan Kuopion lukioiden kanssa.

Lukiolaisille on tarjottu kurkistuskursseja avoimen yliopiston kautta.

Opetushallituksen opetusneuvos Leo Pahkin muistuttaa, että opiskelijamäärät pienenevät.

– Luonnontieteiden ja matematiikan osaajien määrä on ollut laskusuunnassa. Pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa ei ole valittu lukioissa niin paljon kuin haluamme.

Lahjakkaimmille nämä alat valinneille aukeaa useita ovia.

– Heillä on mahdollisuuksia moniin suuntiin. Useimmiten he hakeutuvat muille aloille kuten juridiikkaa tai lääketieteitä lukemaan.

Pahkinin mukaan luonnontieteiden ja matematiikan osaajia kaivataan lähinnä insinööritieteisiin ja luonnonvara-alalle.

Elinkeinoelämän keskusliiton osaaminen ja koulutus -sektorin johtaja Riikka Heikinheimo pitää todella hyvänä, että lukiolaisten kiinnostus kemiaan ja fysiikkaan on lisääntynyt.

Vielä tärkeämpänä hän pitää pitkän matematiikan suosiota.

– Matemaattinen ajattelu avaa kiinnostusta kemiaan, fysiikkaan ja laajemmin insinööritieteisiinkin.

EK on ollut huolissaan suomalaisten matemaattisen taitojen heikentymisestä.

– Matemaattista osaamista tarvitaan kaikilla asteilla. Olemme kannattaneet ajatusta, että matematiikka olisi pakollinen ylioppilaskirjoituksissa edes lyhyenä.

Tutkijoiden mukaan matematiikka on selkeästi taito, joka on opittava jo nuorena.

– Se rakentuu kuin tikapuut. Ensimmäinen askel pitää ottaa todella varhain. Parhaiten aloitetaan, kun lapselle luetaan kotona. Jo se auttaa matemaattista ajattelua.

Heikinheimo muistuttaa, että Suomessa on vahvoja pysyviä toimialaoja, jotka potevat osaajapulaa.

– Vakaita ja hyväpalkkaisia työsuhteita on tarjolla.

Heikinheimo kannustaa tyttöjäkin pitkään matematiikkaan.

– Tytöt ovat siinä ihan hyviä, mutta heidän ensisijainen kiinnostuksensa taitaa olla terveydenhuollon suunnalla.

Esimerkiksi lääketieteelliseen eivät läheskään kaikki halukkaat mahdu.

– Yhtä hyvä vaihtoehto voisi tytöille olla insinööritieteet. Vaikuttaa siltä, että hyväpalkkaiset vaativat tehtävät eivät siinä määrin kiinnosta.

Jokainen ala käy nyt läpi digitaalista murrosta. Tekoäly, automaatio ja robotisaatio tulevat, mikä edellyttää matemaattista ja analyyttista ajattelukykyä.

– Rinnalle tarvitaan vahvoja vuorovaikutustaitoja työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa.

Uusimmat

Kotimaa

7 000 asukkaan kaupunki sai kaksi kansanedustajaa, 54000 asukkaan kaupunki ei yhtään – "Nyt meillä on suorat yhteydet Arkadianmäelle"

Väitös: Rekkakuskien työ on täynnä "rytmihäiriöitä" ja ristiriitaisia odotuksia

Lähijunia kohtaan on virinnyt uutta kiinnostusta – pullonkaulana rataverkon tukkoisuus

Oulun laajan hyväksikäyttö- ja raiskausepäilyn ensimmäinen käräjäkäsittely alkaa tänään

Eduskunta aloittelee uutta vaalikautta – kansanedustajien valtakirjat tarkastetaan tänään

Yhden teepaidan valmistaminen kuluttaa saman verran vettä kuin ihminen juo 2,5 vuodessa: "Avaa vaatekaappisi ovi, ja aloita syvähenkinen mietiskely omista kulutustottumuksistasi"

Kotkassa syttyi palo Finexin 1  500 neliön teollisuushallissa – palo saatu toimitusjohtajan mukaan sammutettua

Eduskunta aloittaa työnsä tiistaina uudella kokoonpanolla

Jenni Passi haluaa välttämättä lapsen, jolla on Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin geenit – kirjailija Jussi Lehmusvesi paljastaa, miksi

Munkki tarvitsee rekkakuormallisen huumorintajua, joten Isä Nasari joutuu kiusaukseen aina kun hän näkee tekstin: "Munkin tekee mieli kahvia"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.