Yhteiskunta palasi kouluagendaan, opetus ei suosi tai sorsi puolueita

Opetushallitukselle ei ole kantautunut tietoja siitä, että perussuomalaista puoluetta leimattaisiin tai sitä kohtaan lietsottaisiin pelkoa kouluopetuksessa, sanoo johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari kritisoi maanantaina koulujen yhteiskunnallista kasvatusta.

Kauppinen painottaa, että kouluopetus on Suomessa poliittisesti sitouttamatonta.

– Koulun tehtävänä ei ole alkaa arvottaa puolueita eri tavoin. Oppilaille kehitetään perusvalmiuksia ja perustietoja toimia aktiivisina kansalaisina demokraattisessa yhteiskunnassa, yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osaston johtaja sanoo.

Sitouttamaton opetus tarkoittaa hänen mukaansa myös sitä, että esiin tuodaan faktoja.

 

Opettaja ei ohjaile mielipiteitä

 

Kauppinen lisää, että koululaisia opetetaan analysoimaan kriittisesti tietoa, jota on saatavilla.

– Oppilaalla on tietysti oikeus muodostaa omia mielipiteitään, mutta opettajan tehtävänä ei ole ohjailla niitä. Sen sijaan on opettajan ammattitaitoa yhdistää ajankohtaista keskustelua oman oppiaineensa opetukseen soveltuvin osin.

Kauppisen mukaan on nähtävissä pitemmällä aikavälillä muutoksia siinä, miten poliittiset teemat ovat nivoutuneet osaksi kouluopetusta.

– Koulu oli hyvin politisoitunut 1960- ja 1970-luvuilla. Syynä oli esimerkiksi aktiivinen järjestötoiminta. Sen jälkeen tuli vaihe, jolloin kouluissa käsiteltiin poliittisia asioita niukalti ja vain tiedon pohjalta. Viimeisten 15 vuoden aikana on kouluissa näkynyt huoli siitä, miten saadaan Suomen nuoret kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista. Sekä poliittiset päättäjät että tutkijat ovat olleet huolissaan nuorison passiivisuudesta.

 

Koululle edelleen jyrkkää palautetta

 

Perussuomalaisten johto nosti maanantaina kissan pöydälle kimmokkeenaan tamperelaiskoulussa tehty oppilastyö. Oppilaille oli annettu tehtäväksi yhteiskunnallisesti kantaa ottavan julisteen tekeminen kaupungin kulttuurikasvatusohjelman puitteissa.

Lopputuloksena syntyi juliste, jossa lukee "Suomeen vai kuoleen?". Suomeen-sanan alla on presidentti Sauli Niinistön ja kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr.) kuvat ja kuoleen-sanan alla Huhtasaaren ja perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kuvat. Kuvien välissä on kuva veneestä, joka on äärimmilleen täynnä ihmisiä.

Halla-aho sanoi maanantaina, että kouluissa ilmeisesti lietsotaan pelkoa ja inhoa yhtä demokraattisesti toimivaa puoluetta kohtaan. Huhtasaari ilmoitti STT:lle tiistaina toivovansa, että asiasta käydään laajempi keskustelu.

– Yhden poliitikon tai poliitikkojen maalittaminen "massamurhaajiksi" tapahtui koulun siunauksella, oppilaat eivät ole tästä vastuussa, Huhtasaari linjasi.

Koulukohun keskiöön joutunut tamperelainen Sammon koulu sai edelleen tiistaina osin jyrkän negatiivista palautetta. Iltalehden mukaan koululla oli tiistaina paikalla vartija kaupungin ohjeistuksesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Koulu sai törkypalautetta Huhtasaaren tviitin jälkeen – sama julistekuva myös kaupungin Instagram-tilillä