Yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset myös kouluttamaan

Uudessa sotessa koulutusvastuu laajenee lääkäriksi opiskelevien lisäksi yliopistoissa sosiaalityöntekijöiksi opiskeleviin. Koulutusvastuuseen velvoitetaan osallistumaan myös maakunnissa valinnanvapauden piirissä olevat yksityiset palvelujen tuottajat.

– Säädökset koulutusvelvollisuuksista ja -korvauksista koskevat yhtä lailla yksityisiä ja julkisia toimijoita. Suoravalinnassa kaikki palveluntuottajat ovat velvollisia kouluttamaan työpaikoillaan lääkäriksi ja sosiaalityöntekijäksi opiskelevia, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Koulutusvastuuseen osallistuville maksetaan valtion varoista koulutuskorvaus. Korvaus suoritetaan maakunnalle, joka ylläpitää yliopistollista sairaalaa. Maakunta maksaa edelleen korvaukset koulutusvastuuseen osallistuville koulutussopimuksen perusteella.

Koulutusvastuun laajeneminen on kirjattu lakiluonnokseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.

Ammatillisella puolella ei tulossa lakisäännöksiä

Ammattikorkeakouluissaja ammatillisissa oppilaitoksissa sosiaali- ja terveysalalle opiskelevien työssäoppimisesta ei laissa ole säännöksiä. Järvisen mukaan niitä ei ole nytkään tulossa.

– Näiden alojen harjoittelu järjestetään kuten tähänkin asti eli sopimusperusteisesti koulutuksen järjestäjän ja maakunnan sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Harjoittelupaikkojen järjestäminen on koulutuksen järjestäjän vastuulla, Järvinen kertoo.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa koulutusyhteistyösopimukset on jo vuoden alusta lähtien tehty sairaanhoitopiirin tai kuntien sijaan maakunnallisen terveys- ja sosiaalipalveluja järjestävän Siun soten kanssa.

Sopimuspohjaisessa koulutuksessa valtio ei maksa koulutuskorvausta.

Koulutuksen turvaamisesta huolta

Tammikuussa arvovaltainen lääkärijoukko kirjoitti Lääkärilehdessä soten sudenkuopista. Yhtenä ongelmana uudistuksessa nähdään tutkimuksen ja koulutuksen turvaaminen.

– Tutkimuksen ja koulutuksen turvaaminen ei ole ollut uudistusta koskevissa keskusteluissa esillä, vaikka asia on niin merkittävä, että se olisi pitänyt ratkaista jo ennen hallintomallin lopullista hyväksymistä, arvioivat artikkelin kirjoittajat Eero Hirvensalo, Sirpa Asko-Seljavaara, Tari Haahtela, Ari Leppäniemi ja Erkki Tukiainen.

Lääketieteellisten tiedekuntien dekaanitkin ovat koulutusvastuusta keskustelleet. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Pentti Huovisen mukaan asia on jäänyt pimentoon sote-keskustelussa.

– Esimerkiksi Turussa on yliopiston ja kaupungin ylläpitämä hammaslääketieteen opetusterveyskeskus. Meillä ei ole mitään tietoa, mitä sille tapahtuu sote-uudistuksessa.

Järvisen mukaan valinnanvapausmalliin sisältyvä yhtiöittämisvaade koskee myös esimerkiksi opetusterveyskeskuksia. Tällöin ne voivat tarjota maakunnalle perusterveydenhuollon palveluja samalla viivalla muiden palveluntarjoajien kanssa.

Isot ammattiliitot huolissaan

Huoli opiskelijoiden harjoittelupaikoista on erityisen suuri terveydenhuoltoalan isoissa ammattiliitoissa Superissa ja Tehyssä.

– Jo nyt harjoittelupaikoista on pulaa. Emme vielä tiedä, miten opiskelijoiden työssäoppiminen järjestyy maakuntien alaisuudessa, kertoo kehittämisjohtaja Jussi Salo lähi- ja perushoitajaliitto Superista.

Sote-uudistuksen kanssa samaan aikaan ajoittuva ammatillisen koulutuksen reformi tuo omat haasteensa työssäoppimiseen.

– Ammatillisesta koulutuksesta pitää säästää 190 miljoonaa euroa. Se voi tarkoittaa lähiopetuksesta karsimista. Samalla lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, kertoo koulutuksen asiantuntija Sara Simberg Superista.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen muistuttaa, että opiskelijoiden ohjaaminen työpaikoilla vaatii resursseja.

– Onko voittoa tavoittelevilla yksityisillä toimijoilla motiivia tarjota alan opiskelijoille laadukkaita ja monipuolisia harjoittelupaikkoja, hän kysyy.

Järvisen mukaan on erikseen katsottava, onko lain tasolla tarvetta turvata harjoittelupaikkojen saatavuutta.

– Peruslainsäädännön jälkeen tarkastellaan sisällöllisiä kysymyksiä ja on mahdollista, että koulutussäännösten osalta joudutaan tekemään tarkennuksia. Ne on katsottava yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Yritykset valmiina kouluttamaan

Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Asko Koskinen pitää hyvänä, että koulutusvastuu ulottuu myös yksityisiin toimijoihin.

– Yksityisillä on valmius ja halu osallistua koulutusvastuuseen maakunnallisten liikelaitosten rinnalla. On kaikkien etu, että myös yksityinen sektori osallistuu tutkimukseen ja koulutukseen, ja siten, että ne korvataan samoin perustein sekä julkisille että yksityisille toimijoille, Koskinen sanoo.

Koskisen mukaan esimerkiksi lääkäriopiskelijoille on etua siitä, että he voivat harjoitella maakunnallisten sosiaali- ja terveyskeskusten ohella myös yksityisellä puolella. Yrityksille se on hyvä keino varmistaa työvoiman saatavuus.

– Yrityksissä on oltava esimerkiksi ylilääkäri, joka vastaa koulutuksesta, ja ammattihenkilökuntaa, joita on koulutettu kouluttamaan, Koskinen huomauttaa.

Muutos nykytilanteeseen ei välttämättä ole iso yksityisillä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajilla. Esimerkiksi Mehiläisessä vajaassa sadassa yksikössä tarjotaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoille työssäoppimisjaksoja. Myös lääketieteen opiskelijat eli kandit voivat Mehiläisessä suorittaa yleislääketieteen opintojaksoja.

Samoin esimerkiksi Pihlajalinna tarjoaa kandeille harjoittelupaikkoja, ja yritys on kandien työllistäjänä Pirkanmaan suurimpia. Yrityksessä on työssäoppimispaikkoja myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.