Päätoimittaja tarkentaa: Yle ei pidä listaa ihmisistä

Pidetäänkö Yleisradiossa listaa henkilöistä, joiden koetaan yrittävän vaikuttaa sen uutisoinnin sisältöön? Tätä on pohdittu sen jälkeen, kun uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Jouko Jokinen tviittasi viime viikolla kansanedustaja Timo Harakan (sd.) päässeen "listaukseen, kuinka poliitikko painostaa Yleisradiota journalistisissa ratkaisuissa."

Varsinaisia listoja painostukseksi tulkittuja yhteydenottoja tehneistä henkilöistä Ylessä ei ole, sanoo Jokinen STT:lle.  Viimeisen puolen vuoden ajan vastaavat toimittajat ovat kuitenkin käyneet kuukausittain yhdessä läpi toimitukseen kohdistuneita mahdollisia painostusyrityksiä. Jokisen mukaan painostukseksi tulkittuja tapauksia on ollut muutamia.

– On kaksi eri asiaa arvioida painostusyritystä ja sitä, onko painostuksella ollut vaikutusta. Näistä jälkimmäinen on huomattavasti vakavampi tilanne.

Hänen mukaansa puolen vuoden aikana ei ole havaittu tilanteita, joissa ulkopuolinen painostus olisi vaikuttanut Ylen journalismin sisältöön.

Mahdolliseksi painostukseksi tulkittuja viestejä on tullut paitsi yksittäisiltä ihmisiltä myös järjestöiltä ja yrityksiltä.

 

"Julkistamisessa voi olla hyviäkin puolia"

Painostustapausten läpikäynnin taustalla on viimekeväinen selvitys Yleisradion journalistisesta päätöksentekoprosessista. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää arvioi tuolloin, että Ylen johto mukautui Terrafame-uutisoinnissa ulkoiseen vaikuttamiseen sen jälkeen, kun tuohtunut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli lähettänyt useita sähköpostiviestejä silloiselle päätoimittajalle ja jutun toimittajalle.

Viime kuukausien tapauksista on koottu katsaus torstaina kokoontuvalle Ylen hallitukselle. Jokisen mukaan on hallituksen päätösvallassa, julkaiseeko se katsauksen.

STT:n maanantaina sähköpostitse tavoittama Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson kertoo, että hänellä ei ole kommentoitavaa asiassa.

– Julkistamisessa voi olla hyviäkin puolia, mutta toisaalta hallitustyöskentelyn muitakaan yksityiskohtia ei julkisuudessa käsitellä. Olennaista on, että Ylessä ollaan koko ajan perillä siitä, onko painostusta ja minkä tyyppistä se on, professori Mäenpää puolestaan luonnehtii STT:lle.

Raportissaan hän kirjoitti, että suoran vaikuttamisyrityksen pitäisi myös ylittää uutiskynnys.

 

Kaikki arvostelu ei ole painostusta

Ennen Jokisen listaus-tviittiä Harakka oli useassa viestissä kritisoinut uutisarvotusta Ylen illan pääuutislähetyksessä. Jokisen mukaan Yle on erityisen tarkka kansanedustajien viesteistä, sillä heillä on suhteessa Yleen poikkeuksellinen valta ja asema.

Viestejä kansanedustajilta on Jokisen mukaan tullut hyvin vähän.

– Viime kevään jälkeen he ovat olleet varovaisia ottamaan yhteyttä ja ottamaan kantaa. Olen sanonut monelle, että enemmänkin voisi antaa palautetta ja käydä keskustelua journalismista.

Mäenpään mukaan uutiskriteerien penääminen Twitter-keskustelussa ei yleensä ylitä painostuskynnystä.

– En pitäisi sitä painostuksena, jos käydään melko tavanomaista keskustelua siitä, millaisia painotuksia Yleisradion ohjelmatoiminnassa on. Sinänsä on sama, käydäänkö keskustelu Twitterissä vai muualla.

Kansanedustaja voi Mäenpään mukaan arvioida Yleisradiota melko vapaasti.

– Eri tilanne on, jos joku hyvin merkittävässä asemassa oleva, vaikka nyt pääministeri, ottaa yhteyttä Yleen yksityisluonteisesti ja esittää vaatimuksia siitä, miten asioita pitäisi käsitellä.

Yle omistaa pari prosenttia STT:stä ja on sen uutis- ja kuvapalvelun asiakas.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.