Yli miljoona suomalaista asuu yksin - määrä lähes tuplaantunut

Yhä useampi suomalainen asuu yksin. Yksin asuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut yli 20 vuodessa, 573 000:sta 1,1 miljoonaan, selviää Tilastokeskuksen tilastoista. Yliaktuaari Timo Nikanderin ja erikoistutkija Marjut Pietiläisen mukaan samassa ajassa koko väestö on kasvanut vain noin 15 prosenttia: 4,8 miljoonasta 5,5:een. He kirjoittavat aiheesta Tieto&trendit 5/2015 -julkaisussa.

Nikanderin ja Pietiläisen mukaan alle 30-kymppisten yksinasuminen on yleistynyt huomattavasti ja 30–64-vuotiaiden selvästi. Alle 30-kymppisistä yksin asui vuonna 1990 joka kymmenes ja vuonna 2014 jo joka viides. Sen sijaan eläkeläisten yksinasuminen ei ole juurikaan yleistynyt. Heistä yksin asui vuoden 2014 lopussa 36 prosenttia.

Yksin asuva ei välttämättä ole aidosti perheetön. Hänellä esimerkiksi voi olla lapsia, jotka ovat kirjoilla toisen vanhemman luona. Yksinasuminen ei kerro suoraan myöskään mahdollisesta yksinäisyydestä.

Mitä tehdä, kun kaikki ovat poissa?

Yksinäisyyttä pidetään kuitenkin yleisenä ongelmana, ja se korostuu juhlapyhinä.

Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Suomen Mielenterveysseurasta kertoo, että seuran Kriisipuhelimeen soittavista suurin osa asuu yksin – noin 75 prosenttia niistä, joiden asumistapa tulee ilmi. Soittojen syistä noin seitsemän prosenttia liittyi viime vuonna yksinäisyyteen.

– Pääsiäinen ja muut pitkät pyhät ovat yksinäisille tavallisia viikonloppuja tuskaisempia. Tulee olo, että mitä voi tehdä, kun kaikki tuntuvat olevan poissa eikä kukaan soita. Yksinäiset soittavat nimenomaan pyhinä, Winter sanoo.

Suurin piikki Kriisipuhelimessa on keskikesällä, kun monet palvelut ovat kiinni lomien takia. Juhlapyhät näkyvät enemmän pyhien jälkeen, kun tilanteet ovat ehtineet kärjistyä. Yhteensä Kriisipuhelimeen tuli viime vuonna 182 000 soittoa, ja niistä 50 150:een pystyttiin vastaamaan. Molemmat luvut olivat ennätyksiä.

Pääsiäinen armollisempi kuin joulu

Toisaalta pääsiäisenä voi olla helpompaa kuin etenkin jouluna.

– Pääsiäiseen ei liity sellaisia paineita, että sen pitäisi olla tietynlainen mutta siihen ei ylletä. Pääsiäinen on armollisempi juhlapyhä. Sitä on helpompi ajatella tavallisena viikonloppuna, sanoo puhelin- ja verkkoauttamisen asiantuntija Titi Gävert Kirkkohallituksesta.

– Joulu tuo suorituspaineita itselle ja läheisille, ja se on pääsiäistä yhteisöllisempi juhla. Pääsiäinen ei ole yhtä lailla henkisesti ladattu, näkee myös Mielenterveysseuran Winter.

Pääsiäinen ei näy piikkinä myöskään kirkon Palvelevassa puhelimessa. Gävert katsoo, että Palvelevan puhelimen ydinajatus pääsee kuitenkin hyvin oikeuksiinsa juuri pääsiäisen sanomaan liittyen.

– Teemallisesti kyse on siitä, että vaikka kaikki näyttäisi olevan menetetty, se ei ole loppu. Päivystäjät voivat olla apuna löytämässä teitä eteenpäin.

Palvelevaan puhelimeen tulee vuosittain noin 200 000 soittoa. Niistä noin 80 000:een pystytään vastaamaan. Verkossa kirkon auttajat käyvät noin 3 000 keskustelua vuodessa.

– Verkkoauttaminen on edelleen paljon pienempää, Gävert sanoo.

Auttavia puhelimia on listattu tänne:

Lähteitä: Tieto&trendit 5/2015