Ylivoimainen enemmistö vastaajista vastustaa

Kansanedustajien enemmistö näyttää vastustustavan edelleen Nato-jäsenyyttä.

Savon Sanomat kysyi, pitääkö Suomen hakea Naton jäsenyyttä seuraavalla vaalikaudella. Vastauksia saatiin 115. Vastanneista 22,6 prosenttia kannatti sotilasliiton jäsenyyden hakemista ja 66 prosenttia eli kaksi kolmasosaa vastusti sitä. 13 edustajaa ei ottanut asiaan kantaa tässä vaiheessa.

Vastausta ei saatu 85 kansanedustajalta.

Selkeimmin jäsenyyden puolesta liputtivat kokoomuslaiset. Puolesta oli 20, vastaan ei yhtään ja kantaansa ei osannut sanoa kolme.

Yksi kannattajista oli Markku Eestilä.

– Ennen jäsenyyden hakemista olisi toimeenpantava kansanäänestys.

Lenita Toivakan mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

– Ja liittäisi meidät siltäkin osin demokraattisten valtioiden arvoyhteisöön. Suurin osa EU-maista on jo sotilasliiton jäseniä. Jäsenyys edellyttää kuitenkin suomalaisten enemmistön, samoin kuin muiden Nato-maiden tukea.

Epävarma kannastaan oli Pia Kauma .

– Nato-jäsenyyden hyödyt ja haitat on selvitettävä. Mahdollisesti haettava jo ensi kaudella, jos hyödyt jäävät selkeästi plussan puolelle.

SDP:ssä vastusti 19.

– Tiedämme, että Nato-jäsenyys ei poista tarvetta omalle puolustukselle, Tuula Väätäinen arvioi.

Jouni Backmanin mukaan hallituksen tilannearvio ei ole muuttunut.

– Optio on syytä pitää edelleen avoinna, mutta mitään syytä jäsenyyden hakemiseen ei ole. Eikä se ole mahdollinen senkään vuoksi, että kansan selkeä enemmistö on jäsenyyttä vastaan. Henkilökohtaisesti pidän turvallisuutemme kannalta tärkeämpänä pitää hyvät suhteen naapuriimme Venäjään eikä turhaan esimerkiksi Nato-jäsenyydellä lisätä epäluuloja ja jännitteitä.

Kari Rajamäki siteerasi entistä presidenttiä.

– Kuten Mauno Koivisto on todennut: "Suomen yhteinen raja Venäjän kanssa lataa Suomen päälle monenlaista vastuuta, mutta sen täytyy antaa Suomelle myös oikeuden tulla huolellisesti kuulluksi silloin, kun on kysymys EU:n ja Venäjän välisistä suhteista."

Perussuomalaisillakin kannanotot kasaantuivat ei-vaihtoehtoon.

Pentti Oinonen korosti, että Suomen on ensisijaisesti turvattava oma itsenäisen puolustamisen taso.

– Se onnistuu vain, että seuraavalla hallituskaudella puolustusmäärärahoja nostetaan. Kertausharjoituksia sekä maastovuorokausia on korotettava. Tällä hallituskaudella ne ovat romahtaneet alle hyväksyttävän tason.

Kimmo Kivelä toivoi keskustelua Nato-jäsenyydestä.

– Rajanaapuriamme Venäjää tuskin Nato-jäsenyytemme ilahduttaisi. Mikäli Ruotsi päättäisi hakea jäsenyyttä, niin Suomi joutuisi vaikean valinnan eteen.

Pirkko Ruohonen-Lerner totesi menevänsä aavistuksen verran plussan puolelle.

– Ennen päätöksentekoa pitää tietää liittymisen hyödyt ja haitat ja tietenkin hinta. Mikä on jatkossa USA:n rooli Natossa? Eduskuntapuolueiden kansanedustajista koostuva parlamentaarinen työryhmä on pohtinut puolustuspoliittisia kysymyksiä muutaman kuukauden ajan. Kun sen työ valmistuu, voimme ottaa kantaa asiaan.

Eniten sotilasliiton jäsenyyden vastustajia oli tässä kyselyssä keskustassa. Puolueen kaikki 21 vastaajaa olivat ajatusta vastaan.

Markku Rossi pohti, että sotilaallinen liittoutuminen muuttaisi koko Pohjolan sotilaspoliittista asemaa epävakaampaan suuntaan.

– Yhteistyötä tulee tehdä myös Naton kanssa kuten nytkin. Oleellista on aktiivisen ja johdonmukaisen ulkopolitiikan hoito naapurivaltioiden kanssa.

Katri Komin mukaan optio riittää.

Vihreistä kolme vastusti ja yksi ei ottanut kantaa.

– Puolueettomuus on vahvuus, silloin ei ole vihollisia, Satu Haapanen perusteli kielteisyyttään.

Vasemmistoliiton kaikki 10 vastaajaa vastustivat.

Sotilaallinen liittoutumattomuus pitää Suomen parhaiten sotien ja kriisien ulkopuolella, ja säilyttää turvallisuuspolitiikassa itsenäisen harkinnan. Nato-jäsenyys sitoisi meidät Yhdysvaltojen voimapolitiikan tavoitteisiin ja sotaretkiin, Annika Lapintie kommentoi.

Kristillisdemokraateissa vastustajia oli kolme. Kaksi ei ottanut kantaa.

Petri Östmanin mukaan arvioinnin aika tulee, kun Ilkka Kanervan (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä on saanut työnsä valmiiksi.

RKP:ssa yksi oli puolesta ja yksi vastaan.

Suomen pitää olla mukana niissä pöydissä, missä meitä koskevia päätöksiä tehdään. Kolme pohjoismaata on jo mukana. Nato on moderni arvo- ja turvayhteisö, jossa Suomi parhaiten turvaa omat. turvallisuuspoliittiset intressinsä, Stefan Wallin puolsi jäsenyyden hakemista.

Vasenryhmässä oli kaksi hankkeen vastustajaa.

– Nato-jäsenyys tulisi kalliiksi, veisi meidät mukaan kansainvälisiin konflikteihin ja romuttaisi mahdollisuuden toimia puolueettomana sovittelijana, Markus Mustajärvi perusteli.

Muutos 2011 -ryhmästä tuli yksi vastaus, joka oli kielteinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kysely heijastaa kansan näkemyksiä