Yrittäjyyskokeilu vei Tinna Pehkoselta kahden kuukauden työttömyystuet, vaikka uuden lain piti turvata selusta

Tässäpä olisi hyvä mahdollisuus kokeilla, miten hyvin omien korujen myynti kannattaisi ja ehkä bloginkin avulla voisi tienata. Näin mietti Tinna Pehkonen, kun työttömille tuli vuodenvaihteessa mahdollisuus työskennellä yrittäjänä neljä kuukautta menettämättä oikeutta työttömyysturvaan.

Helsinkiläinen yksinhuoltaja ei olisi uskaltanut hypätä suoraan päätoimiseksi käsityöyrittäjäksi, mutta nyt toimeentulo olisi turvattu. Niin Pehkonen luuli, kunnes jäi kahdeksi kuukaudeksi käytännössä tulotta.

– Antaisin (kokeilulle arvosanaksi) nollan, ellen sitten ihan miinuksen puolelle. Ennakko-oletukseni oli, ettei tämä varmaan hirveän hyvin toimi. Siihenkin verrattuna meni penkin alle.

Kela katkaisi Pehkosen työmarkkinatuen maksun heti, kun TE-toimisto oli tiedottanut selvittävänsä hänen yrittäjyyttään. Tämä on Kelan pääsääntöinen käytäntö, kertoo lakimies Antti Ristimäki.

– Tarkoitus on, ettei tulisi turhia takaisinperintöjä.

Sama käytäntö on suurista työttömyyskassoista ainakin IAET:ssa. Työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklundin Yleinen työttömyyskassa (YTK) sen sijaan ei katkaise maksatusta automaattisesti, vaan päättelee esimerkiksi asiakkaan aiemmista hakemuksista, onko yritys uusi.

Tukien automaattinen katkaisu on lainvastaista, sanoo vanhempi hallitussihteeri Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

– Kun TE-toimisto kertoo työttömyyskassalle tai kelalle riittävän tarkasti, mitä selvitetään, maksajan pitäisi tehdä arvio joka ikinen kerta, onko syytä perusteettoman maksun ehkäisemiseksi katkaista maksu vai ei. Tämä on ihan vanhaa käytäntöä eikä uusi juttu. On tullut esiin, että tapauksissa, joissa ministeriöllä olevien tietojen perusteella on ollut selvää, että yritystoiminta on aloitettu työttömänä ollessa, on katkaistu maksut selvittelyn ajaksi.

"Suo syvenee koko ajan"

Työmarkkinatuen lisäksi Tinna Pehkonen menetti maaliskuussa myös toimeentulotuen, joten hän ja 4-vuotias Noel-poika ovat eläneet asumistuen, lapsilisän ja elatustuen varassa.

– Kaksi kuukautta on tosi pitkä aika, kun ei ole yhtään rahaa.

Tänä aikana yritystoiminta ei ole tuottanut, koska tukiasioiden selvittely on vienyt synnytyksenjälkeisestä masennuksesta toipuvan Pehkosen kaikki voimat. Materiaaliakaan ei ole ollut varaa ostaa.

– Maaliskuussa tienasin koruilla melkein 300 euroa. Huhti-toukokuussa olen tienannut 20 euroa.

– Rahattomuus on niin iso stressi, että siinä lamautuu täysin. Ei pysty toimimaan normaalisti, kun tietää, että tili on tyhjä ja lapsellekin pitäisi saada ruokaa.

Pehkonen kertoo heränneensä ahdistukseen öisinkin. Rahattomuus on aktivoinut uudelleen myös paniikkihäiriön.

Lopulta Pehkonen sai toimeentulotukea kuukauden vuokran verran. Sekin saatetaan periä takaisin, kun muuta rahaa tulee.

Pehkonen on selvinnyt läheisten ja luottokortin avulla. Hän huomauttaa, että velat on kuitenkin maksettava takaisin ja luottokorttiostokset kasvavat koko ajan korkoa.

– Eli suo syvenee koko ajan. Muistakin laskuista olen joutunut maksamaan jo kymppien perintäkuluja.

TE-toimistossa ei osattu auttaa

Ongelmat alkoivat Tinna Pehkosen mukaan heti, kun hän yritti selvittää TE-toimistosta, miten kokeilujakson voi aloittaa. Hän sai TE-palveluista joka puhelulla eri neuvot.

– TE-palveluissa ei osattu kertoa sitäkään, miten päätoiminen ja sivutoiminen yrittäjä määritellään. Jossain puhelussa minun käskettiin googlata. Nettiohjeisiinko sitten pitäisi luottaa!

Monesta TE-toimistosta kerrotaan Uutissuomalaiselle, että uudistuksen alkuvaiheessa virkailijat eivät saaneet riittävästi käytännön ohjeistusta siitä, miten ja mihin uusia malleja pitäisi soveltaa. Perustiedot pitäisi kuitenkin saada keltä tahansa asiakaspalvelijalta, linjaavat niin TEMin Timo Meling kuin Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonenkin.

Ukkonen arvioi Pehkosen tilannetta sotkeneen se, että samaa soppaa on ollut hämmentämässä monta asiantuntijaa.

– Jokainen on keskittynyt omaan asiaansa, jolloin kokonaiskuvaa ei ole syntynyt. Ja tietenkin asiakas mennyt sekaisin tässä viidakossa.

Lausuntojen käsittelyajatkin ovat tänä keväänä olleet pitkät, 22–28 vuorokautta, kun lakisääteinen maksimi on 30. Ukkonen arvioi jonojen johtuvan alkuvuoden muutoksista. Nyt toimistoon ollaan palkkaamassa lisää henkilökuntaa.

Pehkonen odotteli TE-toimiston lausuntoa noin kuukauden. Sitten hän sai TE-toimistolta päätöksen, jonka mukaan on aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan elokuussa 2017. Tämän virkailija oli päätellyt siitä, että Pehkonen oli tuolloin aloittanut Masentunut mutsi -bloginsa kirjoittamisen.

Tästä ei pitäisi olla haittaa, sillä yrittämistä kokeilevaa joka tapauksessa kohdellaan kuin sivutoimista yrittäjää. Toisaalta Kela alkoi välittömästi tivata välitilinpäätöksiä ja muita yrityksen tietoja. Sellaisia ei ole, koska blogi on ollut harrastus.

Helpompaa olisi passivoitua

Työttömien aktivoiminen ja yrittäjyyskynnyksen madaltaminen ovat Tinna Pehkosen mielestä sinänsä kannatettavia ajatuksia, mutta toteutus ontuu.

– Tuntuu, että aktiivimalli on tehty vain, jotta tilastot näyttäisivät hyvältä. Poliitikot unohtavat, että tilastojen takana on oikeasti ihmisiä.

Pehkosen aktivoitumisyritys on ajoittain saanut ajattelemaan, että helpompaa olisi vain passivoitua kotiin.

– Tiedän kuitenkin olevani ihminen, jonka on pakko tehdä jotakin. Muuten pääni hajoaa. Ja haluaisin kuitenkin päästä eteenpäin. Olisi kiva luoda itselleni oma työpaikka, oma yritys.

Pehkonen kirjoitti tapauksesta blogiinsa ja on saanut myös päättäjien huomion. Kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson alkuviikosta jakoi Pehkosen blogikirjoituksen Twitterissä, työministeri Jari Lindström (sin.) lupasi selvityttää asian. Tämän tarkemmin ministeri ei halunnut tässä vaiheessa kommentoida Uutissuomalaiselle.

Tunnelin päässä valoa

Nyt rahattomuustunnelin päässä näkyy jo valoa.

Pian Pehkonen saa palkkaa, sillä hän onnistui huhtikuussa saamaan lyhyen osa-aikatyön nuorisotalolta. TE-toimisto on korjannut päätöksensä. Kelalta on tullut yhden kuukauden työmarkkinatuki ja Pehkonen on lähettänyt palkkakuittinsa seuraavan tuen sovittelua varten.

Kunhan tilanne rauhoittuu, Pehkonen aikoo palata korunvalmistuksen pariin.

– Yrittäjyyden kokeilu olisi ollut tosi hyvä, jos se toimisi kunnolla, hän sanoo.

Moni on pettynyt tuen määrään

Neljän kuukauden "yrittäjyyskokeilu" tarkoittaa, että neljän kuukauden ajan yrittäjyyden päätoimisuutta ei selvitetä ja yrittäjää kohdellaan sivutoimisena. Sivutoiminen yrittäjä on oikeutettu työttömyysturvaan, päätoiminen ei.

Vaikka yrittäjyyden päätoimisuutta ei selvitetä, yrityksessä ansaitut tulot vaikuttavat työttömyysturvaan. Tätä kaikki kokeiluun ryhtyneet eivät ole ymmärtäneet, kertoo yrityspalveluiden palveluesimies Riku Hautamäki Uudenmaan TE-toimistosta.

– Moni on ollut pettynyt, kun yritystulon lisäksi ei olekaan tullut täyttä työttömyysturvaa. Varsinkin suuria yritystuloja nauttineet ovat pettyneet, kun työttömyysturva on sovittelun takia supistunut merkittävästi. Kovin pienillä yrittäjyystuloilla sovittelun merkitys on mitätön.

Tinna Pehkonen koki, että TE-toimistossa epäiltiin hänen yrittävän huijata, kun hän kertoi yritystoiminnan alkaneen vasta maaliskuussa. Monesta TE-toimistosta kerrotaan Uutissuomalaiselle, että silloin tällöin TE-toimisto katsoo yritystoiminnan alkanut aiemmin kuin hakija on ilmoittanut.

– Suurin syy ei liene ”väärinkäytös” vaan ymmärtämättömyys. Joskus on vaikea sanoa, milloin harrastelijamainen toiminta muuttuu ammattimaiseksi. Henkilön oma käsitys saattaa poiketa lainsäädännön pykälistä. TE-toimistolla on kuitenkin hyvin vähän harkintavaltaa asiassa, sanoo Hautamäki.

Yrittäjyyttä kokeillut tuhat työtöntä