Aasialaiset jättivät muille vain muruja Helsingin balettikilpailussa

Helsingin balettikilpailussa toteutui se, mitä moni eittämättä odottikin. Aasialaiset tulivat ja veivät lähes kaikki kärkipalkinnot. Etelä-Korea, Kiina ja Japani olivat mukana suurilla joukkueilla, ja niiden tanssijoista ylsi finaaliinkin moni. Kaikkiaan finaalissa tanssi 26 taiteilijaa, joista vain kuusi oli muualta kuin Aasiasta.

Tuomariston puheenjohtajaa ja Suomen kansallisbaletin taiteellista johtajaa Kenneth Greveä ei hämmästytä.

- Esimerkiksi Kiinassa on massiivisia tanssiakatemioita, joissa on tuhansia tanssijoita ja siellä on investoitu rajusti tanssiin. Ehkäpä meidän täällä pitää alkaa ajatella asioita eri tavalla ja löytää uudelleen myös sitä sisua, naurahtaa Greve.

Tuomaristo pystyi päättämään varsin helposti parhaan, eteläkorealaisen naistanssijan Heesun Kimin, palkitsemisesta. Sen sijaan muiden kärkisijojen ratkaiseminen oli jo vaikeampaa, niin pienet olivat erot tanssijoiden välillä.

- Siitä on osoituksena muun muassa, että naisten seniorisarjan ykköspaikan jakoi kaksi kiinalaistanssijaa, koska emme pystyneet löytämään heidän välilleen riittävää eroa.

Toisaalta tuomaristo jätti naisten seniorisarjassa jakamatta toisen palkinnon eikä seniorimiehissä jaettu lainkaan ensimmäistä palkintoa.

Greve pitää kilpailun teknistä tasoa varsin hyvänä. Hän käyttää englanninkielistä sanaa "tricks" - temput - kuvaamaan teknisen osaamisen kehittymistä. Piruetit ja hypyt vaikeutuvat, ja parhaiden tanssijoiden tekniikka on huikeaa.

- Jotkut suoritukset olivat suorastaan spektaakkelimaisia.

Nykytanssinumeroista vain harva säväytti

Tanssi on silti muutakin kuin tekniikkaa. Erityisesti nykytanssinumeroiden tulkinnat ja toteutus vaihtelivat finaalissa laidasta laitaan, minkä huomasi myös yleisön reaktioista. Kilpailun katsojat ovat asiantuntevia ja kannustavia. Nykytanssiesityksissä yleisö osin säästeli kannustushuutojaan, mutta innostui kovasti esimerkiksi pääpalkitun Kimin ja hänen partnerinsa The Great Dictator -esityksestä.

Tuomariston puheenjohtaja haluaa asetella sanansa tarkoin, koska haluaa rohkaista, ei lannistaa. Hän kuitenkin toteaa, että koreografiat ja tanssiin editoitu musiikki eivät kaikilta osin antaneet tanssijoille edes mahdollisuutta näyttää parasta osaamistaan.

- Vain muutamat nykytanssinumerot sävähdyttivät. Olisin kaivannut niihin enemmän esimerkiksi nokkeluutta. Ja jos yhden neuvon saan tanssijoille antaa: Kunnioittakaa musiikkia, tanssikaa musiikkiin ja ottakaa musiikki paremmin huomioon.

Kilpailumenestys voi parhaimmillaan auttaa tanssijaa saamaan kiinnityksiä ja rooleja, sillä ansioluettelossa ei ole haittaa tanssikilpailun palkintosijoista. Greve kuitenkin huomauttaa, että balettijohtajat hakevat kukin omaan seurueeseensa parhaalla mahdollisella tavalla soveltuvaa tanssijaa. Siitä, saako joku Helsingin kilpailussa nyt menestynyt kiinnityksen Suomen kansallisbalettiin, Greve ei halua tässä vaiheessa kertoa tarkemmin.

- Se on mahdollista.

Helsingin kilpailun tulevaisuudesta ei vielä ole tehty virallista päätöstä. Greven toiveissa kuitenkin on, että kilpailu voitaisiin järjestää seuraavan kerran vuonna 2020.

- Nämähän ovat asioita, jotka yleensä ovat kiinni rahasta.

Helsingin balettikilpailu on perustettu vuonna 1984.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.