Ahtaaksi käyneelle kulttuurikeskukselle toivotaan päivitystä Iisalmessa

Iisalmen kulttuuritoimenjohtajan Sanna Marin-Kainulaisen mukaan vuonna 1989 valmistuneen kulttuurikeskuksen tilat vaatisivat laajaa uudelleen mietintää.

Keskustelu rakennuksen tilankäytöstä virisi lokakuussa, kun kirjastolla esiteltiin taitelija Kaarina Kaikkosen kulttuurilautakunnalle laatimaa esitystä siitä, miten kaupunginkirjaston parvelle voisi sijoittaa galleriatilan.

Kaikkonen oli yksi niistä, joilta lautakunta pyysi kommenttia kokoomuksen kesällä tekemään valtuustoaloitteeseen gallerian sijoittamisesta kirjastoon.

Ajatus kirjastotilan muokkaamisesta esimerkiksi uusia väliseiniä rakentamalla herätti paljon vastustusta.

Marin-Kainulainen korostaa, että yläkerran muokkaaminen on vain yksi vaihtoehto, eikä tilasta ole olemassa mitään virallista suunnitelmaa.

Jos galleria halutaan keskukselle muiden kulttuuripalvelujen yhteyteen, tilavaihtoehdot ovat kulttuuritoimenjohtajan mukaan vähissä. Taloa pitäisi joka tapauksessa muokata.

– En näe, että tällaisenaan keskukselta voitaisiin ottaa muuta tilaa näyttelykäyttöön. Tilan järjestäminen vaatisi joka tapauksessa muutoksia, sanoo Marin-Kainulainen.

Koko kulttuurikeskuksen käyttötarve selvitettävä

Sopivan näyttelytilan puuttuminen on Marin-Kainulaisen mukaan vain yksi esimerkki siitä, miten kulttuurikeskuksen tilatarpeet ovat muuttuneet talon liki 30-vuotisen historian aikana.

Marin-Kainulaisen mielestä olisi paikallaan selvittää, vastaako keskus tämän päivän käyttötarpeita.

– Olisi hyvä miettiä koko taloa uudella tavalla.

Kulttuuritoimenjohtaja korostaa, että talon luonnetta ja arkkitehtuuria on muutoksia tehdessä kunnioitettava.

– En silti näe, että 30 vuotta sitten rakennetun talon pitäisi olla hamaan tulevaisuuteen asti samanlainen, vaikka se ei toimisi.

Musiikkiopiston laajentumisella iso merkitys

Kulttuurikeskuksen keskeisin ongelma on Marin-Kainulaisen mukaan se, että rakennuksessa on nykyään enemmän toimintaa, kuin 1980-luvulla osattiin olettaa. Esimerkiksi musiikkiopiston toiminta on laajentunut.

Ylä-Savon musiikkiopiston ja Iisalmen kansalaisopiston rehtori Tapani Lakaniemi huomauttaa ongelman olevan pohjimmiltaan myönteinen.

– 1980-luvulla osa epäili, olisiko talolle edes käyttöä.

Lakaniemen mukaan musiikkiopiston toiminnan kannalta ongelmallisia ovat etenkin pienet, koppimaiset opetusluokat. Tilat ovat usean opettajan käytössä, yhtyeille ei ole riittävän isoja harjoitustiloja, ja osa opetuksesta on jo vuosikausia ollut esimerkiksi pommisuojassa, jota ei ole tarkoitettu opetukseen.

– Ilmanvaihto ei ole välttämättä riittävää, eikä aurinkoa näy alakertaan milloinkaan.

Musiikkiopiston tilatarvetta on lisännyt muun muassa opetuksen siirtyminen muilta toimipisteiltä yhä enenevissä määrin Iisalmeen.

– Minusta on oikeutettu toive, että jokaisella opettajalla olisi oma työtila, missä hän voisi opettaa, sanoo Lakaniemi.

Ahtaus heijastuu myös kansalaisopistoon

Musiikinopetuksen paisunut tarve vaikuttaa samalla kansalaisopiston mahdollisuuksiin käyttää kulttuurikeskuksen tiloja.

Iisalmen Seudun Kuvataideseuran puheenjohtaja Marja-Liisa Tikkanen toteaa, että esimerkiksi kellarin kuvataideluokat ovat todella kovalla käytöllä.

Varaajia on paljon ja säilytettävää tavaraa liikaa.

– Tulen ihan äkäiseksi, kun käyn siellä.

Rehtori Lakaniemi huomauttaa, että iso osa kansalaisopiston opetuksesta ei edes mahdu kulttuurikeskukselle. Opetusta on yritettävä järjestää vuodesta toiseen kouluilla, mutta lukujärjestysten muuttuminen luo omat pulmansa tilojen saannille.

Isoa galleriaa kaivataan - edellisen loppumisesta seitsemän vuotta