Arkistojuttu: Pistähän ooppera pystyyn

Sähän sitten pistät tänne oopperan pystyyn.

Tällaisilla sanoilla Turkka Manninen otettiin Kuopiossa vastaan pari vuotta sitten, kun hän aloitti Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön laulutaiteen lehtorina. Syykin vihjailuihin oli selvä: Manninen toimi Keski-Suomen Alueooppera ry:n puheenjohtajana, taiteellisena johtajana ja tuottajana vuosina 2001–2013.

Savossa Manninen on tarkkaillut tilannetta rauhassa parin vuoden ajan. Nyt hän myöntää, että halua oopperaa kohtaan löytyisi. Ainakin hän on kiinnostunut kartoittamaan, olisiko täysimittaisen oopperan tekeminen Kuopiossa jälleen mahdollista.

– Mutta se ei ole yhden miehen ponnistus vaan vaatii monen tekijän yhteistyötä. Ei oopperaa tehdä ilman kaupunginorkesteria ja -teatteria. Tarvitaan sitoutumista, Manninen sanoo.

– Tämä on nyt minulta tällainen pelinavaus. Olen valmis tarjoamaan omaa osaamistani käyttöön.

Alueoopperoiden maailma on tuttu Manniselle (s. 1966) jo lapsuudesta. Hänen vanhempansa ohjasivat Mikkelin alueoopperaa, ja lukioikäinen Manninen nähtiin lavalla pienissä rooleissa.

Ensimmäinen kokemus teatterista tuli jo kahdeksanvuotiaana, kun Manninen heleällä poikasopraanolla kajautti Tukkijoella-näytelmässä.

– Isän ohjauksessa, Manninen muistelee.

– Palaute oli rohkaisevaa, ja äänenmurroksen jälkeen aloin opiskella laulua. Sibelius-Akatemian ovet aukenivat heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Manninen teki laulu-uraa freelancerina sekä Suomessa että Keski-Euroopassa, kunnes 1990-luvun puolivälissä alkoi häämöttää perheellistyminen. Manninen hylkäsi freelancerin rankan polun ja yhdisti taiteen ja opetuksen. Ensimmäinen työpaikka löytyi Savonlinnasta, ja vuoden päästä työpaikka vaihtui Jyväskylään, aluksi konservatorioon ja pian ammattikorkeakouluun.

Nopeasti Manninen huomasi olevansa mukana myös alueoopperan toiminnassa. Mannisen 12 johtajavuoden aikana Keski-Suomessa tehtiin muun muassa Naamiohuvit, McBeth, La Traviata ja Jevgeni Onegin.

– Taloudellisesti niitä tehtiin isolla riskillä, sillä suurin osa tuloista tuli lipputuloista. Esimerkiksi Figaron häiden ensi-iltaa edelsi Aasian tsunamikatastrofi, ja ensi-illasta jäi pois 50 katsojaa. Se oli heti monen tuhannen euron aukko, vaikka esitys saatiinkin taloudellisesti plussan puolelle.

Kuopioon Manninen päätyi pari vuotta sitten, kun hän koki Jyväskylässä olleen musiikkilaitosten tilanteen huonoksi. Lehtoreita irtisanottiin, hyvä yhteisö hajosi ja Manninen koki, että opetus rampautui.

– Olin aina halunnut päästä opettamaan Sibelius-Akatemiaan ja kuin sattumalta paikka avautui Kuopiosta.

Mannisen koti on yhä Keski-Suomessa Muuramessa.

– Vaimon työ ja lasten kuviot ovat siellä. Nuorin neljästä pojastani on kymmenvuotias, vanhin 19. Itse olisin valmis muuttamaan Kuopioon, maanantaista torstaihin Kuopiossa työskentelevä Manninen sanoo.

Tänään tiistaina Manninen esiintyy ensimmäisen kerran kuopiolaisille, kun hän ja pianisti Irina Zahharenkova sukeltavat liedin mestareiden kuten Schubertin ja Brahmsin tunnetuimpiin teoksiin.

Manninen myöntää, että näyttäytyminen kuopiolaisyleisölle piti tapahtua jo vuosi sitten Trouble in Tahiti -pienoisoopperassa, mutta osallistuminen peruuntui sairastumisen vuoksi.

– Kävin leikkauspöydällä ja sairaslomaa tuli pari kuukautta. Nyt on uusi tilaisuus esittäytyä yleisölle.

Pakko palata vielä oopperaan: Uskooko Manninen, että Kuopioon saadaan vielä alueooppera?

– Kuopiossa on paremmat lähtökohdat oopperaan kuin Jyväskylässä. Täällä on hieno Musiikkikeskus ja toimiva yhteistyö oppilaitosten välillä. Lisäksi savolaislähtöisiä laulajia on paljon, Manninen sanoo.

– Oleellista on saada paikalliset voimat ja ammattiosaajat yhteen.

Turkka Manninen

Syntynyt Tampereella 1966. Asuu Muuramessa, perheeseen kuuluu vaimo ja neljä poikaa.

Toimii Sibelius-Akatemian Kuopion yksikössä laulutaiteen lehtorina.

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa Jorma Elorinteen ja Matti Tuloiselan johdolla, valmistunut musiikin maisteriksi 1995.

Esiintynyt yli 30 eri oopperaroolissa yli 50 eri produktiossa sekä Suomessa että ulkomailla. Lisäksi konsertoinut ahkerasti.

Toimii Valtion musiikkitoimikunnan jäsenenä. ”Homma jatkuu tämän vuoden loppuun. Olen mielelläni ollut alueoopperasta ”jäähyllä”, sillä jaamme oopperoillekin avustuksia, ja jos olisin tuottamassa jotakin, olisin jäävi hommaan.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.