Atso Almila on kulkenut Kuopion kaupunginorkesterin kanssa 40 vuotta – nyt hän kertoo, mikä on 110-vuotiaan orkesterin merkitys

Alussa olivat Elias, Alina – ja Adolf. Elettiin kevättä 1909, ja Kuopiossa, kerran vilkkaassa kulttuurikaupungissa, oltiin käännekohdassa.

Kaupungin musiikkielämä oli kokenut kovan kolauksen vuonna 1901, kun Suomen sotaväen lakkauttamisen myötä Kuopiossa toiminut pataljoonan tarkk’ampujien soittokunta lopetti. Merkkejä paremmasta oli ilmassa, sillä vuonna 1903 oli perustettu Kuopion Musiikinystäväin yhdistys, jonka tarkoituksena oli edistää ja kannattaa musikaalista elämää paikkakunnalla.

Kuitenkin vasta vuosi 1909 toi muutoksen. Tuolloin pataljoonan soittokunnan kapellimestari, Kuopioon jäänyt Elias Kahra, pianoa soittava Alina Forstén ja lääninsairaalan alilääkäri Adolf Johannes Hällström, taitava viulisti, muodostivat trion, joka esitti julkisessa konsertissa muun muassa Felix Mendelssohnin ensimmäisen pianotrion.

Tätä konserttia pidetään Kuopion kaupunginorkesterin alkuna.

Yleisö innostui, samoin soittajat. Seuraavan vuoden alussa koossa oli jo 13 soittajaa. Puhallin- tai lyömäsoittajia ei ollut, ne korvattiin pianolla tai harmonilla. Syksyllä soittajia oli 22. Siitä se lähti, kasvu kohti Kuopion kaupunginorkesteria.

Kuopion kaupunginorkesteri on ollut esiintymis- ja harjoittelutauolla 12.3. alkaen. Kuva: Paula Pohjamo

Kun orkesteri juhli 50-vuotista taivaltaan vuonna 1959, eräs Atso Almila, kuusi vuotta, aloitti pianotunnit Helsingissä saman kadun varrella asuneen opettajan luona. Orkesterin ja Almilan tiet kohtasivat parikymmentä vuotta myöhemmin 1970-luvulla.

Kuopiossa tosin ei nähty silloin partaista ja pörröponnarista kapellimestaria, vaan Almilan ulkonäköön sopi ehkä parhaiten sana ”särmä”.

– Olin vuonna 1979 mennyt armeijaan, ja samana vuonna kävin Kuopiossa johtamassa, joten esiinnyin orkesterin edessä lyhyttukkaisena. Muistan, että treenit olivat Niiralassa luolassa ja konsertti kaupungintalolla, Almila kertoo.

Almilaa houkuteltiin Kuopion kaupunginorkesterin kapellimestariksi 1980-luvun alkupuolella, mutta tuolloin hänellä oli kiinnitys Kansallisteatteriin. Kiinnostusta kuitenkin riitti puolin ja toisin, ja vuonna 1995 Almila aloitti Kuopiossa ylikapellimestarina. Koska hänellä oli yksi pesti jo Joensuussa, sai sanaristikkojen vakionimi kuulla Kuopion kauppahallissa olevansa ”Savo-Karjalan Karajan”.

– Viiden vuoden pesti loppui 2000, ja sitten tuli tämä räätälöity homma eli vuodesta 2007 olen toiminut orkesterin toisena kapellimestarina, Almila sanoo.

– Tämä on hemmetin hyvä bändi ja sali on parhaita mahdollisia, joten mikäs tässä on töitä tehdessä.

Kuopion kaupunginorkesterin 110-vuotisjuhlakonsertin solistina soittaa sellisti Kalle-Pekka Koponen. Kuva: Paula Pohjamo

Esille nousee merkitys. Ensimmäisenä Almila pohtii orkesterin merkitystä kaupungille. Hän muistuttaa, että heti orkesterin perustamisesta lähtien taide näyttäytyi tärkeänä vastapainona raskaalle elämälle ja työlle.

Sivistävän ja ehevöittävän vaikutuksen lisäksi orkesterin olemassaololla oli konkreettisiakin merkityksiä.

– Jos kaupungissa ei olisi orkesteria, täällä olisi myös huomattavasti vähemmän korkealuokkaisia instrumenttiopettajia. Ja se vaikutus, joka orkesterista leviää, on paljon laajempi kuin vain ne torstaiset konsertit. Orkesteri tekee yhteisöllistä työtä soittamalla vanhainkodeissa. Samoin kasvatuksellinen ja sosiaalinen merkitys on valtava koulukonserteissa, erilaisista piilovaikutuksista puhumattakaan.

Kuopion kaupunginorkesterilla on ollut suuri merkitys myös Almilalle. Sen jälkeen kun Kuopion Musiikkikeskus valmistui vuonna 1985 , Almilalla oli kapellimestarina tapana käydä miessoittajien kanssa saunassa.

Lauteilla annettu palaute oli suoraa: puhuttiin hyvistä ja huonoista puolista ja toiveista.

– Kasvoin ja kehityin Kuopiossa mielestäni juuri tämän vuoksi. Ja on Kuopion kaupunginorkesterista tullut läheinen siksikin, että asun tien toisella puolella. Ei minulla ole tarvetta sotkeentua liikaa orkesteriin, mutta tästä pääsee helposti suoraan kontaktiin, Kuopioon vuonna 1996 muuttanut Almila sanoo.

Atso Almilan johtaman konsertin aloittaa musiikillinen historiakatsaus orkesterin alkuvaiheisiin. Kuva: Paula Pohjamo

Almila on ollut eläkeläinen kolmen kuukauden ajan. Viiden vuoden pesti Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professorina päättyi heinäkuun lopussa.

Vauhti ei ole tosin hidastunut, sillä 66-vuotias Almila on jatkanut työskentelyä. Yksi viikko meni workshopia pitäessä Jyväskylässä, sitten viikko Joensuussa johtamassa. Seuraava keikka on marraskuussa.

Sävellyspuolella on juuri valmistumaisillaan koominen pienoisooppera Turkuun, ja seuraavana jonossa on suuri tilaustyö Kotkaan Kymi Sinfoniettalle.

– Ruotsinsalmen toisesta meritaistelusta tulee tasavuosia. Sävelsin samasta aiheesta Kotkan kaupunginorkesterille 30 vuotta sitten musiikkinäytelmän, mutta en muista siitä juuri mitään. Nyt tulee sinfoninen teos orkesterille ja baritonisolistille. Lupasin tehdä siihen tekstinkin.

110-vuotiasta orkesteria Almila ei ole päästämässä eläkkeelle. Ei, vaikka nykypäivän teknologiakehityksen aikana joku voisi pitää 1700-luvulla muotonsa saanutta orkesterimuotoa muinaisjäänteenä.

– Orkesterin tulevaisuus on siitä kiinni, mitä säveltäjät keksivät, Almila linjaa.

– Instrumenttina orkesteri on laajentumiskelpoinen vaikka mihin. Samalla tavalla kuin flyygeliä ei tarvitse keksiä uudestaan, ei tarvitse orkesteriakaan. Orkestereille on tekeillä koko ajan valtava määrä ohjelmistoa ja valtava määrä on jo olemassa vanhaa. Siksi orkesteri pysyy keskiössä.

Kuopion kaupunginorkesterin kausikonsertti Kuopion Musiikkikeskuksessa 10.10. kello 19. Valohallissa järjestetään kaikille avoin taiteilijatapaaminen kello 18.30. Konsertin musiikillinen historiikki esitetään Musiikkikeskuksessa myös kaupunginorkesterin vanhusten päiväkonsertissa 11.10. kello 10.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Levyarvio: Maqiano-niminen laite tuo uniikin elementin Kari Ikosen levylle

Levyarvio: Virpi RäisäsenTrasparente on osin huikeaa kuunneltavaa, mutta kokonaisuutta vaivaa epätasaisuus

Dekkari näyttää, miten suomalaiset yhdistettiin talvisodan jälkeen väkisin toisinajattelijat hiljentämällä

John Legend ja Chick Corea vahvistaneet esiintymisensä ensi vuoden Pori Jazzeilla

”Taiteen tulisi olla kaikkien ulottuvilla, eikä tapahtumien pitäisi rajoittua pääkaupunkiseudulle.”

Elokuva-arvio: The Boy -elokuvan jatko-osassa manipuloiva nukke piinaa perhettä, mutta elokuva ei nouse ykkösosan tasolle

Kulttuuritapahtumille haettavissa 9,6 miljoonaa euroa korona-avustuksina

Kirja-arvio: Martti Issakainen jatkaa Rannalla-kokoelmalla luonnonläheistä linjaa

”Kyllä tämä kesä on taputeltu” – yleisötilaisuuksien rajoituksia lievennetään elokuussa, mutta se ei helpota tapahtumajärjestäjien tilannetta

Uusi Iloinen Teatteri joutui kohun keskelle – "Konkurssihakemus on jätetty, mutta UIT ei ole menossa konkurssiin"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.