Eero Lehtimäki on kohta diplomi-insinööri, jonka lopputyössä tutkitaan akustiikkaa – ja siinä ykkössalien joukkoon nousee Kuopion Musiikkikeskuksen konserttisali

Sukurasite, ilmoittaa Eero Lehtimäki. Kapellimestarina ja muusikkona parin viime vuoden ajan mainetta niittänyt Lehtimäki saa tässä kuussa diplomi-insinöörin paperit Aalto-yliopistosta.

Diplomityönsä hän teki otsikolla Konserttisaliakustiikan vaikutus kapellimestarin työskentelyyn.

– Diplomi-insinööriksi pääseminen oli lapsuuteni unelma. Äitini, veljeni, enoni ja jopa appiukkoni ovat diplomi-insinöörejä. Ajatus musiikista ammattina tuli vasta myöhemmin lukiossa.

Alun perin Lehtimäki (s. 1989) tähtäsi musiikissa pianistiksi, kunnes hän joutui lumilautailuonnettomuuteen 15-vuotiaana. Hoitovirheen vuoksi käsi luutui vinoon ja pianonsoitto ei sujunut kunnolla. Sivuaineena ollut klarinetti nousi pääosaan.

Vuonna 2007, ylioppilaskirjoitusten jälkeen, Lehtimäki aloitti klarinettiopinnot Helsingin konservatoriossa sekä elektroniikkaopinnot silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa, nykyisessä Aalto-yliopistossa.

– Tein elektroniikkaopinnoista kandin, ja opinnot siltä puolelta oli tarkoitus lopettaa siihen ja keskittyä musiikkiin. Opintoja kasatessa huomasin, että pienellä vaivalla saisin maisteriopinnotkin kasaan.

 

Lehtimäen pääaineeksi ja tutkimuksen kohteeksi valikoitui akustiikka, koska se oli insinööripuolelta lähinnä sitä, mitä hän tekee työkseen.

– Kun ääntä muotoillaan taiteen puolella orkesterissa, niin on mielenkiintoista myös ymmärtää, miten esimerkiksi tila ja materiaalit vaikuttavat siihen.

Lopputyönsä Lehtimäki teki kyselytutkimuksena, johon hän kutsui kapellimestareita Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Euroopasta, Australiasta ja Aasiasta. Yhtenä lämmittelykysymyksenä hän pyysi kapellimestareita kertomaan, mitkä ovat heidän suosikkisalejaan.

Yhtenä eniten nimettyjen joukossa oli Kuopion Musiikkikeskuksen konserttisali.

– Toki kapellimestareissa pääpaino oli suomalaisissa tekijöissä, mutta Suomesta nousi esille kaksi salia: Kuopio ja Lahden Sibeliustalon sali.

Kuopion Musiikkikeskuksen konserttisalin on suunnitellut professori Alpo Halme. Sali on muodoltaan ”perinteinen kenkälaatikkosali”, mikä on Lehtimäen mukaan erittäin hyvä asia. Suunnittelu tähtää mahdollisimman hyvään stereokuvaan, mikä on kuuntelukokemuksen kannalta tärkeää.

– Salin sivuheijastukset ovat todella tärkeitä ympäröivän soundin muodostumisessa. Tämä johtuu osittain ihmisen pään muodosta. Meillä on pitkulainen pötkylä, jossa korvat ovat sivuilla. Jos sali on viuhkamainen, sivuheijasteita ei samalla tavalla tule ja ääni vain hajoaa.
 

Kuva: Marko Happo


Kuopion sali saa Lehtimäeltä kehuja myös siitä, että se kohtelee sekä esiintyjiä että kuuntelijoita tasapuolisesti. Jos soitto kuulostaa tasapainoiselta kapellimestarin korokkeelle, kuulostaa se hyvältä myös tasaisesti joka puolelle katsomoon.

Kaikissa konserttisaleissa ei näin ole.

– Esimerkiksi Joensuussa on sellainen tilanne, että kapellimestarille puupuhaltimet kuuluvat huonosti. Mutta jos heitä pyytää soittamaan kovempaa, jolloin orkesterin soundi olisi johtajakorokkeella balanssissa, yleisöön puupuhaltimet tulevat jo liian kovaa. Samanlainen ongelma on esimerkiksi Turun konserttitalossa ja Oulussa, Lehtimäki sanoo.

Hän huomauttaa, että monessa konserttisalissa myös yleisön paikat ovat eriarvoisia: johonkin kohtaan voi korostua puupuhaltimet, toiseen jouset. Oikeanlaista balanssia musiikille on vaikea löytää.

– Ja tämä on väärin, koska yleisön pitäisi pystyä tulemaan paikkaansa miettimättä konserttiin ja nauttia esityksestä.

 

Akustiikka ja salin muoto nousivat Suomessa yleiseksi puheenaiheeksi, kun Helsingin Musiikkitalon konserttisali avattiin elokuussa 2011. Salin akustiikan suunnittelu oli aloitettu jo useita vuosia aikaisemmin.

Pääakustikkona toiminut Yasuhida Toyota suunnitteli taloon niin sanotun viinitarhamallisen salin, jossa orkesteri on sijoitettu lähes yleisön keskelle.

Ratkaisu poiki nopeasti kritiikkiä. Muun muassa musiikkikriitikko Jukka Isopuro ja Aalto-yliopiston mediatekniikan laboratorion professori Tapio Lokki kertoivat MTV:n artikkelissa olevansa pettyneitä salin akustiikkaan.

Lehtimäki myöntää, että Helsingin Musiikkitalon konserttisali jakaa mielipiteitä. Salissa äänen erottelu on hyvin tarkkaa, mutta orkesterin äänimassasta ei muodostu yhtenäistä. Nykymusiikkiin erotteleva akustiikka sopii paremmin kuin suuriin sinfonioihin.

– Lisäksi kun yleisö istuu orkesterin ympärillä, niin tietyt soitinryhmät voivat korostua istumapaikan mukaan. Ympyräsalissa myös sivuheijastuksilla on olemattomat vaikutukset.

Muodon lisäksi salin akustiikkaan vaikuttavat myös siinä käytetyt materiaalit ja muun muassa katsomon penkit.

– Joissakin saleissa tyhjä penkki vastaa jo mahdollisimman hyvin sitä, miltä ääni kuulostaa salissa, jos siinä istuu ihminen. Tällöin harjoitus tyhjässä salissa ja konsertti täydessä salissa kuulostavat samalta.

 

Jos salin akustiikka on pahasti pielessä, kapellimestari voi yrittää korjata tilannetta esimerkiksi järjestelemällä orkesterinsa soitinryhmät uuteen järjestykseen. Ihmeisiin ei kuitenkaan pystytä.

– Salin muoto on mikä on. Jos se ei toimi, niin salin muodon muuttaminen tarkoittaa käytännössä koko salin purkamista ja rakentamista uudelleen. Kosmeettinen muutos ei riitä.

Vaikka akustiikan tutkiminen on Lehtimäestä mielenkiintoista ja tutkimuskenttää riittäisi, hän ei aio tehdä jatko-opintoja insinööripuolella. Fokus on nyt musiikissa.

– Olen vitsaillut, että nyt kun saan diplomi-insinöörin paperit, olen taas tervetullut perheen päivällisille. Se riittää.

 

Eero Lehtimäen johtama elokuvamusiikkiin keskittyvä At The Movies -konsertti Kuopion Musiikkikeskuksessa perjantaina 7.6. kello 19. Solisteina Pepe Willberg ja Diandra.

Top 3 -salit

Eero Lehtimäen valinnat parhaiksi saleiksi

Savon Sanomat pyysi kapellimestari Eero Lehtimäkeä valitsemaan kolme mieluisinta salia akustiikan puolelta. Lehtimäki valitsi mukaan vain saleja, jotka hän tuntee harjoitus- tai konserttitilanteista.

”Itävallassa Wienissä oleva Musikverein, joka toimii Wienin filharmonikkojen kotisalina. Se on ylivoimainen kotisali myös sydämessäni”, Wienissäkin opiskellut Lehtimäki sanoo.

”Suomen saleista nimeän Kuopion ja Lahden salit. Nämä ovat todella hyviä ja kansainvälisestikin arvostettuja.”

”Olin juuri Japanissa kiertueella, ja Tokyo Opera City -konserttisalissa sain kokea esityksen aikana maanjäristyksen, mikä oli jännä fiilis. Japanissa oli huikeita ja kivan erilaisia saleja, joten nostan tässä kommentissa esille Sapporon Kitara-konserttitalon salin.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Kuopion vankilassa on iloittu uudesta kuvataidetoiminnasta – "Taide on hyvä keino asioiden käsittelyyn"

Ooppera-arvio: La Scalalla oli hyvin rakennettu gaala

Ensi vuonna kolmasosa e-äänikirjoista katoaa kirjastoista, jos laki ei pian muutu

Walt Disney julkaisee saamenkielisen version Frozenin jatko-osasta

Festivaalien edustajat näreissään esiintyjien peruutuksista – ”Pääpaino valitettavasti aina saman genren artisteissa”

Alesso nähdään Weekend-festivaaleilla – korvaa lauantain pääesiintyjänä Swedish House Mafian

Arvio: Mielipuolinen nukkeystävä ottaa teknologian haltuunsa elokuvasa Child's Play

Oopperalaulaja Monica Groopin konsertti lennättää kuulijan elämän ja rakkauden teemoihin Joroisissa

Iiro Rantalan My Finnish Calender oli konserttia ja vitsinkerrontaa

Näyttelijä Kevin Spacey välttää syytteet seksuaalisesta ahdistelusta – tähteä ahdistelusta syyttänyt mies kieltäytyi todistamasta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.