Henri Boulanger syntyy kahden kuukauden työn tuloksena

Tapasimme Kuopion kaupunginteatterin näyttelijän Pekka Kekäläisen kanssa kolme kertaa hänen valmistautuessaan I Hired a Contract Killer -näytelmän pääosaan. Puhuimme työpäivän rakentumisesta, siitä miten uusi rooli opitaan, jännityksestä ja epäilyistä, jotka nousevat pintaan ensi-illan lähestyessä.

Sekä tietysti siitä, mitä se näytteleminen oikein on.

Henri Boulanger on soittanut 15 vuotta kakkosviulua orkesterissa, joka parhaillaan esittää Mozartin Taikahuilua. Kesken erään esityksen säästötoimet iskevät, ja Henri saa potkut.

Työ on ollut kakkosviulistillemme kaikki kaikessa, eikä hänellä ole sen ulkopuolella mitään eikä ketään. Niinpä onneton Henri haluaa kuolla. Itsemurhayritys kuitenkin epäonnistuu, ja Henri palkkaa itselleen tappajan.

Sitten tapahtuu jotain odottamatonta: Henri rakastuu.

– Henri on huomaamaton ihminen, hyvin tavallinen. Kun hänelle annetaan potkut, työnantajan edustaja ei edes muista hänen nimeään, Pekka Kekäläinen kuvailee roolihahmoaan.

Kekäläinen sanoo, ettei ota pääroolista paineita.

– Nuorempana roolit pyörivät päässä pidempään. Enää yöunet eivät mene. Mutta on se joka jutun kohdalla niin, että ensi-illan lähestyessä alitajunta tekee töitä enemmän.

Tästä johtuen lähellä ensi-iltaa voi tapahtua isojakin harppauksia eteenpäin. Harjoitusten alkuvaihe on puolestaan hitaampi, kun näytelmää käydään läpi pienissä palasissa.

Kuopion kaupunginteatterin I Hired a Contract Killer perustuu Aki Kaurismäen elokuvaan. Näytelmäversion on sovittanut ja ohjannut tšekkiläinen Miroslav Krobot.

– Hän on hyvin innostava ja avoin, tuo julki sen mitä haluaa. Joskus on ohjaajia, joista ei millään meinaa saada selville, mitä he haluavat.

Kekäläinen ei ole huomannut mitään eroa suomalaisohjaajiin.

– Teatteria tehdään aika yleismaailmallisesti. Englanti työkielenä asettaa omat haasteensa, mutta toistaiseksi ainakin kuvittelen ymmärtäneeni, mitä hän tarkoittaa, Kekäläinen tuumaa.

Hän kertoo Krobotin haluavan mahdollisimman vähän näyttelemistä, hieman Kaurismäen henkeen. Ohjaaja sanoo usein ”too much, too much” tai ”less is more”. Oikean balanssin löytämiseksi näyttelijän on luotettava ohjaajaan. Muita vaihtoehtoja ei ole.

Harjoitusjakson aikana aivot työskentelevät tahtomattakin roolin parissa koko ajan.

– Varsinkin Mozartin musiikit pyörivät päässä, koska ne ovat hyvin mukaansatempaavia. Se on tietysti tämä vaihe, kun kaikki on työn alla eikä ihan vielä osaa roolia, Kekäläinen sanoo harjoitusten alkuvaiheessa.

Yksi mieltä eniten kuormittaneista rooleista Kekäläiselle on ollut Salieri Amadeuksessa.

– Monologit pyörivät yhtenä mylläkkänä päässä ja tulivat jossain vaiheessa prosessia uniin. Mukaan sekoittui jo ohjelmistosta poistuneita tekstejä. Näin aivan kummallisia unia, joita ei välttämättä kaikkien tarvitse tietää, Kekäläinen naurahtaa.

– Vaimo joutui jo ilmoittamaan, että tuo Salieri saa muuttaa pois meiltä.

Salierin repliikkien määrästä kertoo se, että Kekäläiseltä meni niiden rauhalliseen läpikäymiseen puolitoista tuntia.

– Tekstin muistaminen ei ole ongelma, vaan se, että saa ihmisen elämään. Tekstihän on vain pintaa. Tunteet pitää löytää prosessin myötä.

Näytteleminen on myös ryhmätyötä. Kanssanäyttelijät vaikuttavat suoritukseen.

– Yksi tärkeimpiä asioita tässä ammatissa on toisen kuunteleminen. Siitähän tässä on kyse, mitä impulsseja ulkopuolelta tulee ja miten niihin vastaa. Kuuntelu, ajatus ja reaktio. Ei se oikeastaan muuta tarvitse.

Lavastus ja puvustus pyritään samaan mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa harjoituksia, sillä ne vaikuttavat ratkaisevasti kokonaisuuteen ja hahmojen luomiseen. Contract Killerin lavastukseen kuuluu muun muassa flyygeli, orkesterin tuolit ja nuottitelineet, kaapit ja vesipiste. Lavastuksen jälkeen liikkuminen näyttämöllä muuttuu, koska tila vähenee.

Henrin vaatetus on nukkavieru, kulahtanut ja kellertävä.

– Ensin puku oli vähän liian pieni. Tämä, mikä minulla nyt on, on vähän liian suuri. Puku on todella tärkeä. Tässä vaiheessa on hyväkin, että vielä haetaan hahmoja, koska mistä sitä tietää, jos puku vielä vaihtuu.

Kengät ovat merkittävä yksityiskohta, sillä ne vaikuttavat siihen, kuinka henkilö kävelee.

Roolin pitäisi olla valmis ensi-illassa, ja jollain mallilla se toki silloin onkin.

– Se kehittyy ilman muuta esitysten myötä. Matkan varrella tulee oivalluksia, joita ei välttämättä harjoitusvaiheessa huomannut.

Contract Killerin harjoitukset alkoivat 20. marraskuuta. Harjoituskertoja on noin 60, mikä on tavanomainen määrä.

Kello 10–14 on harjoituksia, minkä jälkeen on useampi tunti vapaata. Illalla esitys alkaa seitsemän aikoihin. Joskus on päivänäytöksiä, ja silloin iltaharjoitukset alkavat kello 18 ja jatkuvat puoleen kymmeneen.

– On tyypillinen kysymys, että mitä te teette päivisin. No, päivisin me harjoittelemme ja illalla on esitys.

Ainoastaan sunnuntait ovat vapaapäiviä. Kuuden päivän viikosta kertyvät ylimääräiset työpäivät pidetään vapaina kesäloman yhteydessä.

Kekäläinen ei koe rikkonaisia työpäiviä raskaiksi. Tauko keskellä päivää on välttämätön.

– Lauantaina saattaa olla pitkiä harjoituksia, ja viimeiset tunnit alkavat olla tyhjäkäyntiä. Neljä tuntia paussin kanssa aivot jaksavat vielä työskennellä, mutta sen jälkeen näyttelijät ja ohjaaja väsyvät, Kekäläinen sanoo.

Kekäläinen nostaa I Hired a Contract Killerin tekemiensä näytelmien top 3 -joukkoon.

– On ollut todella hauskaa. Tämä on tarkkaa työtä, ja ohjaaja todellakin tietää mitä haluaa. Siksi näytelmää on ollut turvallista tehdä, Kekäläinen sanoo.

I Hired a Contract Killerin kantaesitys on Maria-näyttämöllä tänään keskiviikkona kello 19.15.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.