Huomasitko kömmähdyksen suomalaisen suosikkisarjan kohtauksessa? Tutkija: "Tosi absurdia"

Tieteellisesti tarkasteltuna taide on toisinaan epätarkkaa, jopa virheellistä. Sen huomaavat muun muassa luonnontieteilijät, jotka tuntevat oman tutkimusalansa pikkutarkasti.

Yksi tunnetuimmista epäloogisuuksista on Leonardo da Vincin­ teoksessa Nainen ja kärppä (noin vuodelta 1490). Taiteentutkijat analysoivat da Vincin maalanneen naisen syliin kärpän, koska keskiajalla se symboloi naisellista puhtautta ja viattomuutta. Kärpän ajateltiin olleen maalauk­sen italialaisnaisen Cecilia Galleranin lemmikki.

Biologit olivat toista mieltä. Emeritusprofessori Pekka Niemelä ja taidehistorioitsija Simo Örmä julkaisivat viime vuonna artikkelin, jossa perustellaan yksityiskohtaisesti, että Galleranilla on sylissään fretti, ei kärppä.

Eläimen koko, muoto, levinneisyys, turkki ja silmien väri sopivat frettiin, joka oli tuohon aikaan yleinen lemmikki. Kärppien kesyttämistä ei tiedetä tapahtuneen, eikä talviturkissa oleva kärppä olisi voinut päätyä Välimeren maahan.

Suomalaistutkijat viittaavat myös historioitsijoihin, jotka ovat arvioineet, että da Vinci ei nähnyt koskaan elävää kärppää. Lisäksi on selvinnyt, että da Vinci maalasi teoksen ensimmäisessä versiossa eläimen harmaaksi. Kärpät ovat väriltään joko ruskeita tai vaaleita.

Kyseessä ei ole käännösvirhe, sillä myös alkukielellä teoksen nimessä on kärppä.

Evoluutioekologi ja taideharrastaja Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta sanoo ymmärtävänsä, että taiteeseen kuuluu taiteilijan vapaus, eikä taiteessa aina edes pyritä kuvaamaan todellisuutta realistisesti.

– Luonnontieteilijä voi silti jäädä pohtimaan asioita, jotka eivät muilla tulisi mieleenkään, Mappes sanoo.

Esimerkiksi suosittu tv-sarja Sorjonen sortui huolimattomuuteen, kun päähenkilö lukittiin kylmään, kyykäärmeitä kuhisevaan kellariin. Biologien mukaan kyyt eivät koskaan hakeutuisi tuollaiseen paikkaan. Lisäksi sarjan ”kyyt” olivat tarkemmin katsottuina viljakäärmeitä, jotka ovat yleisiä lemmikkejä. Epäuskottavaa oli myös se, että ”kyy” hyökkäsi Sorjosen kimppuun.

– Kyyt eivät käyttäydy lainkaan tuolla tavalla. Kohtaus oli tosi absurdi, Mappes sanoo.

Lintuharrastajat huomaavat puolestaan elokuvista epäloogisuuksia, jotka menevät muilta katsojilta ohi. Tarzan-elokuvien ”Afrikan viidakossa” liihottaa papukaijoja kolmelta eri mantereelta. Indiana Jones on Tuomion temppelissä intialaisessa viidakossa, mutta jostain rääkäisee Peräpohjolan maakuntalintu riekko.

Komeaääninen riekko on levinnyt myös avaruuteen, sillä sen ääni kuuluu tieteiselokuva Avatarissa sademetsästä. Braveheartin talvisessa metsässä laulaa viiriäinen, todellisuudessa sen lauluääntä voi kuulla kesä–heinäkuussa. Talvisota-elokuvassa kuuluu punavarpunen, vaikka se on muuttolintu.