Ihmiselle kuuluu oikeus lapsiin

Kun Ronja Salmi oli viisivuotias, hänen biologiset vanhempansa erosivat. Sitä sattuu.

Neljä vuotta myöhemmin sattui myös niin, että Salmen perheeseen muutti asumaan toinen nainen, äidin pitkäaikainen ystävä. Siinäkään ei ollut mitään ihmeellistä, arki jatkui niin kuin ennenkin.

– Äitienpäivinä vietiin äidille aamiainen sänkyyn ja laitettiin koiralle rusetti kaulaan. Äitini puolisoa en kuitenkaan mieltänyt toiseksi äidikseni. Kutsuin häntä etunimellä niin kuin varmaan monet muutkin uusioperheessä elävät, Salmi kertoo.

Vasta teini-ikäisenä Salmi alkoi havahtua siihen, että hän asui pikkuveljensä kanssa niin sanotussa sateenkaariperheessä. Samalla alkoi jurppia se, että lainsäätäjän silmissä asiassa tuntui olevan kaikenlaisia ongelmia.

– En voinut uskoa, että sama nainen voi olla yksinhuoltajana tai naimisissa ollessaan sopiva äidiksi mutta epäsopiva ollessaan parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa.

Sitten tuli vielä se kerta, kun yläasteen terveystiedon tunnilla puhuttiin seksuaalivähemmistöistä. Eräs luokan pojista tölväisi ”kaikista homojen lapsista tulee varkaita”. Salmella kiehahti.

– Heitin hänelle, että ”olenko mä ikinä varastanut sulta mitään?”. Jälkikäteen hän pyysi minulta anteeksi. Kävi ilmi, että hänellä ei ollut mitään tietoa siitä, mitä tarkoittaa olla homo tai lesbo, Salmi muistelee.

Jotta muut eivät olisi niitä möläyttelijöitä, Salmi päätti kertoa tarinansa tällä viikolla julkistetussa kirjassa Sateenkaaren alla – Kertomuksia perheistä (Atena). Kirjaan on kerätty kolmisenkymmentä kertomusta erilaisista perhemuodoista Suomessa.

– Kirjoituksista kävi ilmi, että ihmiset käyvät syvällisiä pohdintoja vaikkapa sukusolujen hankkimiseen liittyen, sanoo Hanna-Leena Autio, yksi kirjan toimittajista.

Suomalaisten sateenkaariperheiden tarkka lukumäärä on arvoitus, sillä seksuaalivähemmistöjen muodostamia perheitä ei tilastoida. Monen lesboparin lapset ovat tilastollisesti syntyneet yksinhuoltajaperheeseen, vaikka ympärillä olisikin ollut jatkuvasti kaksi vanhempaa.

Homo-, lesbo- ja transperheiden murheet ja ilot ovat enimmäkseen hyvin samankaltaisia kuin kaikkien muidenkin. Lisäksi tulee tietysti koko joukko sellaisia ongelmia, joista heterot eivät tiedä tuon taivaallista.

Yksi suurimmista on lastenhankinta. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla on ollut lapsia aina, mutta vielä 1980-luvulla Suomessakin ajateltiin yleisesti, että lesbous ja äitiys ovat toisensa poissulkevia asioita. Nyt tiedetään jo paremmin.

– Erään tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia lesboista ja jopa puolet homoista toivoo elämäänsä lapsia. Varsinkin lapsia haluavien homoparien tilanne on usein melko epätoivoinen, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

Kysymys seksuaalivähemmistöjen oikeuksista palautuu usein kysymykseen siitä, mikä on perhe ja kenellä sellainen on oikeus perustaa. Epäkohtia on yhä useita, vaikka aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista menikin eduskunnassa läpi.

Avoliitossa eläviä samaa sukupuolta olevia ei esimerkiksi aina tulkita pariskunnaksi, jos he eivät rekisteröi parisuhdettaan. Parisuhteensa rekisteröineillä homo- ja lesbopareilla on kyllä mahdollisuus perheen sisäiseen adoptioon, mutta perheen ulkopuolelta he eivät voi adoptoida. Vielä epäselvemmäksi lainsäädäntö menee transperheissä ja niin sanotuissa apilaperheissä, joissa sosiaalisia vanhempia on enemmän kuin kaksi.

Tulevaisuus ei näytä välttämättä hyvältä, sillä Suomi näyttää saavan itselleen hyvin konservatiivisen hallituksen.

– Myönnän, että se huolestuttaa. Toisaalta keskustalla on erinomainen perhepoliittinen ohjelma. He suhtautuvat myönteisesti esimerkiksi translain uudistamiseen, Jämsä huomauttaa.

Ronja Salmelle perhe tarkoittaa yksinkertaisesti niitä ihmisiä, jotka ”välittävät toisistaan pyyteettömästi”. Vaikka äidin pitkä parisuhde kariutui, kun Salmi oli 17-vuotias, hän on yhä tekemisissä äitinsä ex-puolison kanssa.

– Itse asiassa sain juuri sitä kautta itselleni uuden siskon. En koe, että olisin jäänyt mistään paitsi perhetaustani vuoksi, Salmi sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.