Ismo Alanko halusi tehdä pirteän levyn, mutta aika saa puhumaan alakuloisista asioista

Minä halusin olla niin kuin Beethoven, toteaa nimellään Ismo Alangon uusi levy.

Kyseessä on tekijänsä 14. sooloalbumi, jos mukaan lasketaan myös Ismo Alanko Säätiö- ja Ismo Alanko Teholla -kokoonpanojen levyt, mutta ei konserttijulkaisuja.

 

Sinulla on tulossa kesäkuussa erikoisempi Joensuun-reissu, vihkiminen Itä-Suomen yliopiston filosofian kunniatohtoriksi. Minkälaisin miettein avasit asiasta kertovan kirjeen?

Olin hämmentynyt, että mikä juttu tämä on. Seuraavaksi ilahtunut, että tämähän on hauska ja positiivinen asia.

Sen jälkeen olin nöyrällä tavalla otettu. Tämmöinen vaatimaton suomalainen osa minussa heräsi, että mitäs minä nyt olen tehnyt ansaitakseni moisen. Minulla ei ole ollut yliopistomaailman kanssa mitään tekemistä, mutta onhan näitä taiteilijoille annettu ennenkin.

 

Uuden levysi kansikuvan pojasta tulee mieleen Sielun Veljien Suomi-Finland-lp:n Raimo Ilaskiven näköinen lihapää. Ovatko nämä hahmot sukulaisia?

Voivat olla. Minä itse tässä uudessa olen kuitenkin seitsenvuotiaana. Se on joensuulaisen kuvanveistäjän Veikko Jalavan veistos. Hän oli meidän äidin tuttuja ja teki meistä kaikista lapsista kipsiveistokset, kun menimme kouluun.

Anna-Liisan kuoleman jälkeen patsas päätyi haltuuni, pyöri himassa ja yhtyi mielessäni tähän Minä halusin olla niin kuin Beethoven -ideaan. Koulun musiikkikirjassa oli kuva Beethovenin kipsiveistoksesta, missä sillä oli tukka pystyssä ja tuima katse. Nämä asiat linkittyivät.

 

Äitisi Anna-Liisa Alanko menehtyi viime vuonna. Pistikö se ajattelemaan elämää uudella tavalla?

Aina läheisten poismeno pysäyttää ja laittaa miettimään elämän rajallisuutta. Eihän sille mitään voi. Muitakin läheisiä ihmisiä on mennyt viime vuosina. Ehkä siksi halusin tehdä hilpeän levyn. Täytyy iloita elämästä niin kauan kuin sitä vielä on.

 

Voisiko uuden levyn sanoa jatkavan siitä, mihin edeltäjä Ismo Kullervo Alanko (2015) jäi?

Ainahan mun musa on sellaista, että siinä on aika paljon kerroksia. Ismo Kullervo Alangossa halusin tehdä kauniita lauluja ja kääntyä sisäänpäin, sisäavaruudelliseen henkilökohtaiseen kokemukseen. Nyt lähtökohta oli päinvastainen. Halusin avata ikkunat ulos, tehdä energisen, pirteän ja mun mittakaavassa hauskan levyn. Pyrin vapautuneeseen, surrealistiseen ilmaisuun, että mukana olisi niitä hyveitä, mitä rock meille tarjoaa, mutta musiikki olisi myös tässä ajassa kiinni.

 

Musiikkilehti Soundin haastattelussa ennätit jo kertoa, että olet piilottanut uudelle levylle viittauksia. Onko Voi ei! -kappaleen ”voi ei, voi ei” Knausgård-viite?

Olen kyllä lukenut Knausgårdia, mutta en tunnusta. ”Voi ei” on aika yleinen ilmaisu puhekielessä...Mun viittaukseni eivät ole viittauksia perinteisessä mielessä. Niitä tulee, kun alitajunta päättää. Kun on niin kauan harjoittanut instrumenttia, joka muuttaa alitajunnan pulputusta laulettavaksi rocklyriikaksi, tulee automaattisesti intertekstuaalisuutta ilman, että kelaa, että viittaanpa nyt tohon.

 

Transsioletettu tanssi kuulostaa siltä, että yrität lyödä Neljä ruusua heidän omilla aseillaan. Onko tämä intertekstuaalinen viittaus veljeen?

Ei tietoisella tasolla. Yritin tehdä kertosäkeestä sellaista Corolla-diskoa. A-osa on Sielun Veljet -henkistä pöhköfunkkia.

 

Onko useita taiteilijoita luetteleva Nuorena nukkuneet jatko-osa Taiteilijaelämälle?

Et ole ensimmäinen, joka tästä kysyy. Tuottaja Riku Mattila oli sitä mieltä, että näin on. En ollut ajatellut koko asiaa. Sama päähenkilö, joka Taiteilijaelämässä nauraa itseironisesti paskalle, jonka keskellä on parhaillaan riehumassa, tarkkailee tässä laulussa pari vuosikymmentä myöhemmin asiaa uudesta näkökulmasta.

 

Nuorten taiteilijasielujen entiset esikuvahahmot, Mukat ja Morrisonit, riippuvat yhä harvempien seinillä. Eikö siinä ole tragiikkaakin, että kulttuurin tulisielut eivät kiinnosta nuoria?

Maailma on muuttunut. Suurmiestaiteilijaneromyytin purkaminen ei ole huono asia, vaikka itse hulluja neroja olen lapsena ja teininä ihaillutkin. Olennaisin asia ehkä on, mikä tässä levylläkin on se tiivistynein sanoma: Osaatko olla? Osaatko olla ihmisenä? Se on merkittävämpää, kuin jättää itsestään kuva valtavana merkkihenkilönä.

 

Kun miettii nykyajan hahmojen ikonisuutta, luulen, että ruotsalaisesta ilmastomarssija Greta Thunbergista voi tulla Che Gueveran kaltainen kasvo.

Kyllä. Hänen työnsä on tietyllä tavalla hyvin positiivista. Tietyllä tavalla kauhistuttavaa, että lasten täytyy tehdä tuollaista tässä maailmantilanteessa. Me aikuiset emme siihen pysty.

 

Viittaat sukupuolikeskusteluun uudella Ukkosenjumala Rauni -kappaleella.

Peräänkuulutettu taivasten valtias on siinä kappaleessa nainen. Rauni on jännittävä nimi, se voi olla miehen tai naisen. Joidenkin mukaan mytologioiden Rauni ei ole ukkosenjumalan puoliso vaan itse ukkosenjumala. Tein sitten oman tulkintani. Ja on siinä tämän ajan keskeistä problematiikkaa ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, ilmastonmuutoksesta, lyhyessä ajassa saavutetusta kriisistä. On pahasti hakusessaan tällä hetkellä, pystymmekö elämään tasapainossa maapallon kanssa.

Tästä uudesta levystä ihmisten kanssa juttelemisessa on muuten sellainen mielenkiintoinen piirre, että koko ajan mennään jostain syystä hirveän diippeihin juttuihin, vaikka olen yrittänyt tehdä hauskan rokkilevyn... (naurua) Ilmeisesti teksteistä nousevat teemat tästä ajasta. Ajatellen, että hyvä musa on kuin elämä itsessään. Siellä on hyvä ja paha, ilo ja ahdistus. Ne ovat muutenkin läsnä koko ajan tässä maailmassa, miksei samassa biisissäkin. Vaikka koen ilmastoahdistusta, voin iloita elämästä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

New Orleansin funk-ikoni Art Neville on kuollut

Laulaja Ed Sheeranin keikoilla yhteensä yli 106  000 kuuntelijaa – poliisi pyytää välttämään autoilua Malmilla

Kirja-arvio: Kielen matemaattista painavuutta, täsmällisyyttä

Haloset halutaan Viipuriin takaisin – Voisiko Viipurin maaperältä löytyä lisää kadonneita patsaita?

Katusoittajan spektaakkeli – Ed Sheeran houkuttelee jättikonsertteihin yli 106  000 fania

Kulta, mihin panisimme ruumiin? – Dekkarikirjailija Emelie Scheppen kotona puheenaiheet ovat usein hieman makaabereja

Mafiaa vastaan taistellut ja Kova laki -sarjaan ikuistettu syyttäjälegenda kuoli lähes 100-vuotiaana New Yorkissa

Kirja-arvio: Anna-Leena Härkösen Kenraaliharjoituksessa on kyse yllättäen saapuvasta identiteettikriisistä

Upeaa brittibarokkia

Pori Jazz teki pääkonserttiensa yleisöennätyksen – katsojia yhteensä 69  000

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.