Jäinen makasiini on Kuopion paras tila mediataiteelle, sanoo Timo Kokko

Kuopiossa ei kannata pitää näyttelyitä, täräyttää Timo Kokko uuden näyttelynsä tiedotustilaisuudessa.

– Gallerioita on tasan kaksi, eikä kumpikaan sovellu hyvin mediataiteen esittämiseen, kertoo kärjistämisen osaava taiteilija.

Tai onneksi on vielä Galleria Kulman makasiini Kallamarinassa, jossa Kokon töitä on esillä toukokuun ajan. Lämmitystä ei ole, mutta tila täyttää taiteilijan vähimmäisvaatimukset: sähköä tulee ja huoneen saa tarvittaessa pilkkopimeäksi.

Ja vielä jotain, mikä on tilan ehdoilla toimivalle taiteilijalle plussaa: makasiinin vintti ei ole ainakaan hajuton ja mauton valkoinen kuutio.

Kokko aloitti vuosi sitten Ars Liberan puheenjohtajana. Hän haluaa käynnistää kuvataideseuran oman galleriatoiminnan pitkän hiljaisuuden jälkeen.

– Tässä kaupungissa on paljon hienoja taiteilijoita mutta ei paikkoja taiteen esittämiseen. Tarvitaan taiteilijoille maksuton galleria, joka soveltuu myös kokeilevaan media- ja installaatiotaiteeseen. Vähän jotakin muuta kuin perinteistä ”taulut seinälle, veistokset lattialle” -meininkiä.

Kokko itse tietää, millainen noidankehä taiteilijalle on apurahojen jatkuva haaliminen galleriavuokrien kattamiseksi.

– Tein sitä vuosia ennen kuin tajusin, ettei siinä kehity mihinkään.

Muutto Helsinkiin Kuvataideakatemiaan katkaisi lopulta suorittamisen kierteen. Kuopioon palattuaan Kokko on pyrkinyt tekemään asiat toisin.

– Nykyään periaatteenani on, etten maksa näyttelytilasta. Siitäkin periaatteesta on tosin tullut tingittyä.

Toisena tärkeänä asiana hän pitää sitä, että kuvataiteilijat niin yksilöinä kuin yhteisönäkin päivittäisivät suhteensa sosiaaliseen mediaan. Facebook, Instagram ja Twitter tarjoavat taiteilijoille mahdollisuuksia, joita ei Kokon mielestä ole varaa jättää käyttämättä.

– Kun joku huippu-urheilija tai muusikko laittaa Instagramiin kuvan, se on maailmanlaajuinen uutinen, Kokko vertaa.

Teoskokonaisuus Kallamarinan makasiinin vintillä alkaa pimeydestä. Kokko näkee sen hyvänä apukeinona katsojan vangitsemiseksi. Kun silmien tottumiseenkin menee muutama minuutti, ei näyttelyä pysty juoksemaan läpi.

– Sisään vaan, ei täällä ole mitään sen vaarallisempaa kuin taidetta, kannustaa Kokko monimerkityksellisesti.

Esillä on kaksi installaatiota. Momentary Appearance on vanhempaa tekoa, ja se on nähty aiemmin helsinkiläisessä Muu-galleriassa. Ihmissydämen mieleen tuova moottori pumppaa letkuissa tonic-juomaa, jonka kiniini reagoi pimeässä ultraviolettivaloon.

Aivan tuore, nimetön teos koostuu valaistuista sienistä, jotka kasvavat betoninpaloista. Ihmisen ja luonnon suhdetta pohtiva teos valmistui sattuvasti Tšernobylin tasavuosipäiväksi.

Taiteilija on varautunut toukokuun oikukkaisiin keleihin muun muassa toniciin sekoitettavalla jään­estoaineella.

– Olisipa aika hienoa, jos tulisi pakkasia.

Timo Kokon installaatiot ovat esillä Galleria Kulman makasiinin 2. kerroksessa (Tulliportinkatu 1) 1.5.–31.5.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.