Karjalan urhot ovat täällä taas – 40-vuotias Hassisen kone tekee ensi kesänä viisi konserttia

Joensuussa vuonna 1979 perustettu Hassisen kone viettää ensi vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan.

Merkkipaalu saa yhtyeen aktivoitumaan viiteen juhlakonserttiin, joista kolme ensimmäistä ovat Joensuun Kerubissa 18.–20. kesäkuuta, Seinäjoen Provinssissa 27. kesäkuuta sekä Tampereella Ratinan stadionilla 8. elokuuta.

 

Yhtye on kokoontunut pariin otteeseen treenaamaan yhdessä Helsingissä. Tunnelmat ovat varsin hyvät, kommentoi Ismo Alanko puhelimitse Karjalaiselle.

– Lähtökohta on, että opetellaan kaikki Hassisen koneen omat biisit. Alkuaikoinahan me soitettiin vaikka mitä muutakin, Ramonesia, CCR:ää ja jopa Eppu Normaalia.

Hassisen kone alkuperäisessä kokoonpanossaan. Vasemmalta Ismo Alanko, Jussi Kinnunen, Harri Kinnunen ja Reijo Heiskanen. Kuva: Kimmo Kirves
 

Edellisestä esiintymisestä on vierähtänyt 20 vuotta. Hassisen kone nähtiin edellisen kerran Joensuun Laulurinteellä juhannuksena 2000.

30-vuotisjuhlien tiimoilta vuonna 2009 Poko julkaisi massiivisen cd-laitoksen, mutta keikat yhtye jätti väliin.

– Kyselyitä on joskus tullut, mutta ei ole ollut oikein minkäänlaista intoa. Kun ensi vuonna tulee 40 vuotta omankin uran alusta, rupesi tuntumaan, että voisihan sitä ajatella, Alanko kertoo.

Alanko itse täyttää ensi vuonna 60 vuotta.

 

Yhtyeen alkuperäiseen nelihenkiseen kokoonpanoon kuuluvat Alangon lisäksi kitaristi Reijo Heiskanen, basisti Jussi Kinnunen sekä rumpali Harri Kinnunen.

Tällä kvartetilla yhtye soittaa Kerubissa sekä Provinssissa. Ratinan stadionilla nähdään lisäksi yhtyeeseen vuonna 1981 liittyneet Eero ”Safka” Pekkonen (koskettimet), Antti Seppo (saksofoni) sekä Hannu Porkka (lyömäsoittimet).

– Päätettiin, että aloitetaan klubilta. Jengi pääsee autenttiseen, intiimiin ympäristöön, Alanko perustelee ratkaisua.

Provinssirock oli ensimmäinen festivaali, jolla yhtye soitti kesäkuussa 1980.

Hassisen kone nousi tuolloin nopeasti uuden aallon kärkinimeksi. Yhtyeen kaikuja on sittemmin voinut kuulla jälkipolvien tekemisissä YUP:stä aina paluun keikoille tekevään Tehosekoittimeen ja edelleen nuorempiin nimiin.

Alankoa naurattaa, kun häntä pyytää ennustamaan, millaista kuulijakuntaa hän tulee näkemään eturivissä.

– Kyllä siinä aika nostalgiapohjalta varmaan mennään.

 

Harri ja Jussi Kinnusen yhtye Veljekset Kinnunen on viime vuosina versioinut keikoilla Hassisen konetta. Safka Pekkonen on viimeksi nähty Juice Originals -kokoonpanon riveissä. Joensuun kaupunginorkesterissa soittava Hannu Porkka on yhtyeen jäsenistä ainoa, joka yhä vaikuttaa Joensuussa. Saksofoneja laajemmassa kokoonpanossa soittanut Seppo on tehnyt tutkijanuran biokemian parissa.

Kitaristi Heiskasesta kukaan ei ollut kuullut mitään kymmeneen vuoteen.

– Kävi ilmi, että mies on koko ajan soittanut kitaraa ja tehnyt biisejä yksikseen kotona, Alanko kertoo.

– Se oli järisyttävä kokemus, kun mies päästää vuosien patoutumat kitarasta ulos ja on samaan aikaan teknisesti erittäin taitava ja omaperäinen soittaja.

 

Heiskanen löytyy puhelimen päähän kotoaan Helsingin Itäkeskuksesta. Juhlakeikoista alettiin puhua jo vuosi sitten, joten aikaa on ollut harjoittelulle.

– Asun kerrostalossa, ja aika hiljaisella volyymilla on pitänyt soittaa, ettei häiritse naapureita.

Heiskanen muistetaan takavuosilta muun muassa Värttinä-yhtyeestä. Yhtyesoitto katkesi kuusitoista vuotta sitten korvien tinnitukseen.

– Se on osa elämää. Mulla on erittäin hyvät korvatulpat, miinus 25 desibeliä. Olin ilman muuta kiinnostunut ottamaan osaa.

Heiskasen antautuvat soolot pääsevät oikeuksiinsa Rumat sävelet -levyllä (1981). Kiireisimpinä keikka-aikoina yhtye harjoitteli soundcheckien yhteydessä.

– Keikkoja oli niin paljon, ettei ollut aikaa lähteä treenikämpälle treenaamaan. Ismo aina ollut tehokas liideri.

 

Yhtye sai lentävän lähdön Rockin SM-kisoista maaliskuussa 1980. Hassisen kone oli ennakkosuosikki, ja henki oli korkealla myös yhtyeen sisällä.

Esikoisalbumi Täältä tullaan Venäjä ilmestyi jo saman vuoden elokuussa. Levystä voisi urheilutermein sanoa, ettei siinä ole puristettu mailaa.

– Ei todellakaan. Se on aika hulvatonta ja vapautunutta nuorten miesten irrottelua. Sillä levyllä näkyy oikeastaan jo se genrestä toiseen hyppiminen, josta minun kohdallani on usein puhuttu, Ismo Alanko pohtii.

Alle 20-vuotiaan Alangon tekemiin kappaleisiin tallentui tunnelmia kotikaupungista.

– Vaikka nyt Jumalat jalassa -kappale. Siinä laulaa minun äänelläni joensuulaisessa discossa oleva nuori nainen. Se on jotenkin Shemeikka tai Wienitär.

Angsti iski seuraavalla levyllä. Keikoilla oli tungosta, ja yhtäkkiä kaikilla oli ujoille maalaispojille asiaa. Pää oli pyörällä, Alanko tiivistää.

– Sen sijaan, että siitä kaikesta olisi nauttinut, meni puihin.

 

Viimeiselle levylle kokoonpano laajeni. Heiskanen jäi yhtyeestä pois ja hänet korvasi vuonna Jukka Orma. Harsoinen teräs -levyn (1982) jälkeen Alanko ilmoitti, ettei hän halua jatkaa.

– Bändihän ei varsinaisesti koskaan hajonnut. Se laitettiin telakalle kesällä 1982.

Sittemmin Alanko ei ole hylkinyt yhtyeen tuotantoa. Hassisen konetta on kuultu myös meneillään olevalla soolokiertueella, joka ulottuu Joensuuhun kuluvalla viikolla 16.–17.11.

– Rappiolla-biisiin olin välillä kyllästynyt. Nykyään olen löytänyt sen jotenkin uudestaan.

Liput Hassisen koneen Kerubin keikalle tulevat myyntiin torstaina 14.11., Ratinan konsertin liput 18.11.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.