Kati Outinen: "Helppous hallita tietämättömiä ja sivistymättömiä ohjaa politiikkaa"

Kati Outinen yllättää.

– Suhteeni runouteen on se, että pelkään runoja, hän sanoo, mutta nauraa toki päälle.

– Ne ovat niin tiivistettyjä ja monimerkityksellisiä. Proosassa voi jaaritella mennen tullen. Runo on suljetumpi siinä mielessä, että sen äärelle on hiljennyttävä.

Samoin kuin kaikessa muussakin taiteessa, Outinen arvostaa runoissa vilpittömyyttä. Kun runoilija on vilpitön, hän voi välittää oman sisäisen maailmansa lukijalle niin, että tämä saa aidon kokemuksen.

– Esimerkiksi Eino Leinon runoista aistii, että hänellä on ollut vilpitön kokemus. "Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu" on tuokiokuva, jonka hän on kokenut. Leino on imenyt itseensä jotain, jonka hän on sitten saanut sanoiksi paperille, siteeraa Outinen, onhan haastattelupäivänä keskiviikkona Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä.

Samanlainen aito kokemus Outisella oli Frida Kahlon näyttelyssä Pietarissa hiljattain.

– Olen rakastanut Frida Kahlon töitä pikkutytöstä lähtien. Olen nähnyt kuvia Kahlon maalauksista, mutta kun näin aidot työt, tuli sellainen olo, että tässä on vilpitön kokemus fyysisestä kivusta, joka on osattu maalata niin, että se välittyy. Se ei ole sellainen kokemus, että aijai, sattuu sinne ja tänne, vaan tuskan kokemus, johon liittyy myös kauneutta.

Outinen piti Kajaanin runoviikon avajaispäivänä keskiviikkona Kajaani-puheen. Puhe perustui YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 27. artiklan ensimmäiseen osaan, ja käsitteli jokaisen ihmisen oikeutta taiteeseen ja tieteeseen, sivistyselämään.

– Olen ollut siitä huolissani, koska sivistystä otetaan kaikilta nyt pois. Sitä ei pidetä tällä hetkellä Suomessa kovin tärkeänä, tai sanotaan näin, että rahapussin päällä istujat eivät pidä, mutta tavallinen kansa pitää erittäin tärkeänä.

Outinen kertoo lukeneensa koko ihmisoikeusjulistuksen läpi junamatkalla Helsingistä Kajaaniin. Vuonna 1948 kirjoitetun julistuksen yksi tehtävä on ollut huolehtia, että toista maailmansotaa vastaavaan järisyttävään konfliktiin ei enää koskaan jouduta.

– Mistään julistuksessa mainituista asioista ei pidetä tällä hetkellä huolta. Olen keväällä kiertänyt senioritaloja, eläkeläisyhdistyksiä ja hoivakoteja, joissa on vanhoja ihmisiä, jotka muistavat minkälainen ilmapiiri on ollut ennen toista maailmansotaa, ja he ovat sanoneet, että maailmassa on nyt tismalleen sama ilmapiiri.

Sivistyselämään kuuluu Outisen mielestä se, että ihmiset eivät halua olla tietämättömiä, vaan panostavat vapaa-ajallaan taiteeseen ja tieteeseen.

– Vanhempieni sukupolvi kävi teatterissa ja elokuvissa ja luki lehdistä muutakin kuin klikkausotsikot. Elämänlaatua parantaa se, että seuraa monipuolisesti kaikkea. Jos ihminen istuu kotona ja tuijottaa tietokonetta tai tv:tä, niin sehän on yhteiskunnalle halpaa, koska hänelle ei tarvitse olla kalliita kulttuuri- tai urheilutiloja, Outinen huomauttaa.

– Helppous hallita tietämättömiä ja sivistymättömiä ohjaa tämän hetken politiikkaa.

Toinen asia, jota Outinen halusi korostaa puheessaan, oli se, että taiteen pitää tulla ihmisten luokse, ei jäädä sille pyhitettyihin instituutioihin. Outinen on elänyt opetuksensa mukaisesti viemällä monologiaan Niin kauas kuin omat siivet kantaa hoivakoteihin. Muistisairautta käsittelevä näytelmä nähdään myös Kajaanissa.

Runoviikon tapaiset festivaalit ovat Outisen mielestä myös hyvä keino tuoda taide ihmisten pariin. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden törmätä asioihin, joita ei normaalissa arjessa tulisi varta vasten lähdettyä katsomaan.

– Suomessa on hyvää se, että ihmiset ympäri Suomea ja maailmaa kokoontuvat yhtäkkiä juhlistamaan jotain kulttuurin osa-aluetta. Suurin osa tapahtumista on musiikkia tai kesäteatteria, tai sitten heittelykilpailuja, mutta tapahtumissa saa luvan poiketa omista rutiineista. Festarit ovat täynnä yllätyksiä.

Kajaanin runoviikko

40 vuoden ikään ehtinyt Kajaanin runoviikko alkoi keskiviikkona Eino Leinon päivänä. Festivaali on viisipäiväinen.

Suven runoilija on tänä vuonna Helena Sinervo, jonka runoista Runoviikon taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto on valmistanut jo perinteeksi muodostuneen monologiesityksen.

Runoviikon päätöspäivänä sunnuntaina on ohjelmassa Veikko Sinisalo -kilpailun finaali, jossa Vuoden nuori lausuja -titteliä tavoittelevat Nunu Ahtiainen, Katariina Havukainen, Sara-Maria Heinonen, Eetu Känkänen, Jussi Lankoski, Mari Naumala ja Esa-Matti Smolander.

Runoviikon perusti vuonna 1976 edesmennyt taiteilijaprofessori Veikko Sinisalo.

Uusimmat

Kulttuuri

"Ensimmäisenä vuonna itkin aina esityksen jälkeen, koska annoin itsestäni lavalla niin paljon"

Kuopio Tanssii ja Soin 50-vuotisjuhlagaala on monipuolinen ja tasokas tanssin käyntikortti

Kaupungeista hävitetään ominaishajuja turismin takia – professori: "Ihmiset eivät tunne paikkoja enää omakseen"

Aris Fioretos kirjoitti naisten välisestä rakkaudesta, koska ei voi sitä itse kokea – vuosia kesken olleen romaanin suosio hämmentää ruotslaiskirjailijaa

Hasardihommia vaan? – Mikko Alatalo syöksähtää suoraan Amerikasta Varkauteen teatterilavalle

Ville Matvejeff uskoo Suomen kesän yöttömiin öihin, Saimaaseen ja Olavinlinnan korkeatasoiseen oopperaan

Ohikiitävän hetken vangitsija – valokuvaaja nauttii alkuperäiskansojen tarinan kerronnasta

Stingin esittämä hyvän mielen hittikimara ei tarjonnut yllätyksiä – mutta ei yleisö niitä kaivannutkaan

Naamioiden takana on tarina, tietää Sirkku Sky – Kesävirtasalmelainen tuo intiaanikulttuurin Savoon

Fernando Meirelles ottaa rohkeasti kantaa ilmastonmuutokseen ja sosiaalipolitiikkaan – brasilialaisohjaaja parhaillaan Sodankylän elokuvajuhlilla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.