Krzysztof Pendereckin aika ei riitä kaikkien ideoiden toteuttamiseen

Juttu on julkaistu Savon Sanomissa vuonna 2010. Julkaisemme sen uudestaan säveltäjän kuoleman vuoksi.

 

Sävellän tällä hetkellä enemmän kuin ehkä koskaan, sanoo Krzysztof Penderecki.

– Mutta vaikka sävellän joka päivä, en saa kaikkea valmiiksi. Olen kiireinen suurimman osan ajastani. Minulla on enemmän ideoita kuin aikaa, 76-vuotias puolalainen musiikkimestari myöntää.

Haastatteluaamuna Penderecki on tehnyt Frederic Chopinin syntymän 200-vuotisjuhliin tulevaa sävellystä. Yleensä hän työstää useita kappaleita yhtä aikaa, mutta nyt keskittyminen on täysin yhdessä kappaleessa.

Penderecki myöntää, että aikataulut ovat tiukkoja ja välillä hän lipsuukin niistä. Esimerkiksi miehen kuudes sinfonia sai alkunsa jo vuosikymmeniä sitten, mutta valmista ei ole tullut vieläkään.

– Kutonen jäi aikoinaan kesken toisen teoksen vuoksi. Aina tuli jotakin, joka siirsi sen säveltämistä. Ehdin tehdä jo seitsemännen ja kahdeksannenkin sinfonian valmiiksi. Philadelphian orkesteri haluaisi soittaa kuudennen sinfonian vuonna 2011, mutta luulen, että saan sen valmiiksi vasta 2012. Olen aika hidas kirjoittaja, Penderecki sanoo mutta huomauttaa heti, että häntä kiinnostaisi tehdä myös kesken oleva Phädra-ooppera loppuun jopa sinfonian kustannuksella.

Entä vuosia sitten lapsenlapselle suunniteltu lastenooppera?

– Niin, tyttö on alkanut soittaa selloa. Ehkä teenkin hänelle konserton.

Nuoren miehen huoli

Pendereckia pidetään yhtenä parhaista vielä elossa olevista säveltäjistä. 1960-luvulla huipputekijöiden joukkoon noussut säveltäjä aloitti maineikkaan uransa avantgarden hengessä.

Uransa aikana hän on saavuttanut lähes kaiken kunnian, jota musiikin tekijälle voidaan myöntää. Miehellä on lukuisia mitaleja, kunniamainintoja ja musiikkikoulujen professuureja tunnustuksena pitkäaikaisesta työstä.

Pendereckin tuotannon merkittävimpänä alueena on pidetty uskonnollisiin aiheisiin pohjautuvia vokaaliteoksia. Hänet tunnetaan myös yhteiskunnallisista sävellyksistään kuten Hiroshiman uhreille osoitetusta Threnodysta (1960) ja Dies Iraesta, jonka hän kirjoitti Auschwitzin uhreille.

– En ole ikinä tehnyt poliittista musiikkia, mutta musiikkini on ottanut vaikutteita maailmasta. Nuorena olin hyvin huolestunut siitä, mitä ympärilläni tapahtuu, Penderecki sanoo.

– Mutta yli 140 sävellyksestäni vain muutama ottaa kantaa maailman menoon. Ne ovat teoksistani suosituimpia. Siksikö, että ne ovat hyviä sävellyksiä vai siksi, että niissä on mielenkiintoiset otsikot? Penderecki kysyy ja virnistää.

Eikö asiaa voisi testata säveltämällä teos esimerkiksi onnettomuuksista kärsineille haitilaisille tai chileläisille?

– Ei, säveltäjä nauraa.

– On hyvin vaikea reagoida kaikkeen, mitä maailmassa tapahtuu.

– Jos olisit kysynyt 30 vuotta sitten, uskonko musiikilla olevan voimaa muuttaa maailmaa, olisin vastannut kyllä. Nyt sanon, että ei missään nimessä. Mutta säveltäjänä minulla on velvollisuus aika ajoin sanoa jotakin, joka on mielestäni tärkeää. Vaikka se ei muutakaan mitään.

Maiskautuskieli löytyi

Kuopiossa Pendereckilta kuullaan vuonna 2008 valmistunut Winterreise-niminen konsertto käyrätorvelle ja orkesterille. Maestro johtaa konsertin itse, solistina toimii maailman johtava käyrätorvitaitelija Radovan Vlatkovic.

Penderecki kertoo säveltäneensä teoksen Vlatkovic mielessään.

– Sävellän yleensä konserttoni tietylle soittajalle ja haluan, että teokseen tulee mukaan heidän luonteensa. En kuitenkaan neuvottele soittajien kanssa siitä, millaisen teoksen he haluaisivat.

Kaksikko kantaesitti teoksen kaksi vuotta sitten Saksassa Bremenissä. Tämä on harvinaista, sillä Penderecki ei yleensä johda teostensa ensimmäistä esitystä.

– Haluan saada etäisyyttä kappaleeseen ennen johtamista. Säveltäessä tiedän kaikkien nuottien tarkat paikat, mutta en välttämättä tunne enää kappaletta kokonaisuutena. Siksi haluan, että joku toinen johtaa ensi-illassa.

– Käyrätorvikonserton ensiesityksen jälkeen olin vähän pettynyt kappaleen pituuteen, se oli makuuni liian lyhyt. En muuttanut mitään, mutta venytin sitä parista kohtaa, Penderecki virnistää.

Kun Penderecki vieraili Kuopiossa kahdeksan vuotta sitten, hän puhui uusien soittimien tarpeellisuudesta. Säveltäjän mukaan ”kaikki oli jo tehty museaalisille soittimille, joita nykyään käytämme”. Vieläkö Penderecki kehittelee itse uusia soittimia?

– En. Olen kuitenkin aina kiinnostunut löytämään ennenkuulumattomia soundeja.

– Musiikkiin tulee aina uutta. Esimerkiksi ihmisäänelle keksitään uusia käyttötapoja, joita on mielenkiintoista tutkia. Löysin juuri 1950-luvulla aloittamani sävellyksen, jossa olin käyttänyt hottentottien (khoikhoitien) maiskautuskieltä. Ehkä palaan vielä tähän.

Säveltäjä : Krzysztof Penderecki

Krzysztof Penderecki (s. 1933) teki läpimurtonsa säveltäjänä aivan 1960-luvun alussa. Hän oli jo opiskeluaikoinaan Krakovassa etsinyt aktiivisesti uusia sointivärejä ja soittotapoja, tärkeinä esikuvinaan ja vaikuttajinaan esimerkiksi Stockhausen, Boulez ja Xenakis.

Pendereckin musiikki oli rohkeimmillaan sointikenttien muodostamaa ”organisoitua hälyä”, josta useimmiten puuttuivat perinteiset melodiat, harmonia ja rytmi.

Siirtyi 1970-luvulta alkaen yhä enemmän muun muassa sinfonioiden ja konserttojen pariin. Musiikkiin ilmestyi perinteistä melodiaa ja tonaliteettia neoromantiikan hengessä.

Säveltänyt musiikin elokuvaan Saragossan salaisuudet (1964). Hänen musiikkiaan on käytetty myös useissa elokuvissa kuten Manaaja (1973), Hohto (1980) ja Children of Men (2006).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Atomirotta on noussut kuudessa vuodessa keikkabändien ykkösketjuun – "Ominta reviiriä ovat pienet ja hikiset klubit", sanoo Rane Raitsikka

Levyarvio: Maqiano-niminen laite tuo uniikin elementin Kari Ikosen levylle

Levyarvio: Virpi RäisäsenTrasparente on osin huikeaa kuunneltavaa, mutta kokonaisuutta vaivaa epätasaisuus

Dekkari näyttää, miten suomalaiset yhdistettiin talvisodan jälkeen väkisin toisinajattelijat hiljentämällä

John Legend ja Chick Corea vahvistaneet esiintymisensä ensi vuoden Pori Jazzeilla

”Taiteen tulisi olla kaikkien ulottuvilla, eikä tapahtumien pitäisi rajoittua pääkaupunkiseudulle.”

Elokuva-arvio: The Boy -elokuvan jatko-osassa manipuloiva nukke piinaa perhettä, mutta elokuva ei nouse ykkösosan tasolle

Kulttuuritapahtumille haettavissa 9,6 miljoonaa euroa korona-avustuksina

Kirja-arvio: Martti Issakainen jatkaa Rannalla-kokoelmalla luonnonläheistä linjaa

”Kyllä tämä kesä on taputeltu” – yleisötilaisuuksien rajoituksia lievennetään elokuussa, mutta se ei helpota tapahtumajärjestäjien tilannetta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.