Kukaan ei halua vastuuta Kanttilan tulevaisuudesta

Kuopion kaupunki ei osta Kanttilaa, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kantanen (kok.).

Minna Canthin talosta on väännetty Kuopiossa jo parikymmentä vuotta. Nyt suojelun puolesta kampanjoi helsinkiläinen Ritva Hartzell, joka haluaisi taloon esimerkiksi kirjakahvilan, juhlatilan, museon ja paikallistuotteita myyvän puodin.

Hartzell on ollut yhteydessä säätiöihin ja yrityksiin Kuopion seudulla, jotta nämä lähtisivät rahoittamaan kunnostamista. Hän mainitsee muun muassa Marttaliiton, kauppakeskus Minnan, Lignell & Piispasen, Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Olvi-säätiön. Lisäksi Hartzell on ehdottanut Kuopion kaupungille rahaston perustamista, jotta lahjoituksia olisi helppo tehdä.

Hartzellille tärkeää on sekä itse puutalon suojelu että Canthin muiston vaaliminen.

Kantanen tyrmää Hartzellin ajatuksen kaupungin perustamasta rahastosta.

– Eihän kaupunki perusta mitään rahastoja ja ota yksityisiltä vastaan rahaa hankkiakseen jonkin kiinteistön. Tämä on arvokas hanke, mutta siihen pitäisi löytää ensisijaisesti yksityisen tai kolmannen sektorin toimija, joka perustaisi yhdistyksen asiaa ajamaan, Kantanen sanoo.

Kaupunki haluaa vähentää kiinteistöjään ja välttää Kanttilan tapaisia riskejä.

– Tässä taloustilanteessa (ostaminen on) äärettömän vieras ja vaikean tuntuinen asia. Kaupunki voi olla mielellään mukana yhdistyksen tai muun oikeustoimikelpoisen elimen synnyttämisessä ja tukemassa sen toimintaa, mutta kaupunki ei Kanttilaa osta.

Myös Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen toteaa, ettei kaupunki ainakaan hänen aloitteestaan osta Kanttilaa, vaikka hän pitääkin taloa kulttuuri- ja henkilöhistoriallisesti arvokkaana. Pallo on Parosen mukaan rakennuksen omistavalla NCC Rakennus Oy:llä.

– En tiedä, meneekö rakennus huonompaan kuntoon jatkuvasti vai onko tämä saatu pysäytettyä rakenteita korjaamalla. Tärkeää on, että rakennus saataisiin pysymään. Ensisijaisesti niin, että rakennusliike etsii ratkaisuja.

Kenen vastuulla on, että talo on päässyt huonoon kuntoon?

– Siihen en osaa sanoa sen enempää mitään. Kaupunki on omalta osaltaan hakenut ratkaisuja. 2000-luvun puolivälissä etsittiin erilaisia toimia, missä kaupunki olisi voinut mennä mukaan kokonaisuuteen, mutta siitä ei oikein tullut mitään. Meillä oli silloin usko, että rakennusliikkeen kautta asia hoituisi kokonaisuudessaan paremmin kuin mitä nyt on hoitunut, Paronen muotoilee.

Kuopion Rouvasväenyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Elina Pallonen-Eriksson toteaa, että Hartzellin ajamasta hankkeesta pitäisi tietää faktoja ennen kuin siihen voi sitoutua. Hän ei ole myöskään tietoinen Kanttilan nykyisestä kunnosta.

– Kuulostelemme eteneekö hanke ja miten kaupunki reagoi siihen. En osaa vielä sanoa, mikä on kanta.

Olvi-säätiön hallitus on jo puhunut asiasta, kertoo puheenjohtaja Paavo Jauhiainen.

– Hallitus totesi, että me emme ainakaan ole primus motoreita. Mutta jos meille tulee anomus, katsomme, olemmeko mukana.

Jauhiaisen mielestä Kuopion kaupungilla pitäisi olla hankkeessa päärooli.

NCC:N projektipäällikkö Risto Keränen sanoo Kanttilan olleen välityksessä jo parin vuoden ajan, sillä NCC ei ole kiinnostunut pitämään Kanttilaa itsellään. Ostajatarjokkaissa ei ole kuitenkaan vielä ollut varteenotettavaa. Mieluiten rakennusliike myisi Kanttilan sen nykyisessä kunnossa.

Kanttilan kauppahinnan on kerrottu olevan noin 400 000 euroa. Keränen ei kiistä eikä vahvista tietoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Toiveena edes osan pelastaminen