"Meillä ei ole enää suunnitelmaa C", sanoo Guggenheim Helsingin Tukisäätiön Ari Lahti

Guggenheim-museon tulevaisuus on nyt Helsingin kaupungin käsissä. Asia viedään kaupunginhallitukseen maanantaina, ja kaupunginvaltuusto päättää hankkeesta marraskuun lopussa.

Jos kaupunki hyväksyy ehdotuksen, optimistisimman arvion mukaan rakennustyöt alkavat vuonna 2019 ja museo pääsee avaamaan ovensa vuonna 2021.

– Mutta jos päätös on kielteinen, suunnitelma hautautuu pöytälaatikkoon, sanoo Guggenheim Helsingin Tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti.

– Meillä ei ole enää suunnitelmaa C. Varasuunnitelma B on jo käytössä.

Alkuperäisessä suunnitelmassa kustannuksia olivat jakamassa Helsingin kaupungin ja Guggenheim Helsinki Tukisäätiön lisäksi Suomen valtio. Hallitus kuitenkin ilmoitti syksyn budjettineuvotteluiden yhteydessä, ettei valtio rahoita museoinvestointia.

Lahti myöntää, että päätös oli pettymys.

– Takana oli vuosi valmisteluja. Harmittihan se, mutta hetken voivottelun jälkeen päätimme, että yritetään kasata rahat muualta. Aloimme korvaamaan puuttuvaa 50 miljoonaa euroa.

Lahti korostaa, että valtion investoinniksi alun perin lasketut miljoonat olisivat maksaneet itsensä nopeasti takaisin.

– Pidänkin kohtuuttomana, että suurin hyötyjä eli valtio ei ole mukana investoimassa museorakennukseen.

Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Uuden ehdotuksen mukaan kaupunki rahoittaisi museon rakentamista enintään 80 miljoonalla eurolla ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 15 miljoonalla eurolla.

Ehdotuksen mukaan museon rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, joka ottaisi rakentamista varten 35 miljoonan euron lainan. Helsinki omistaisi yhtiöstä 84 prosenttia ja tukisäätiö loput.

Uudessa mallissa Helsingin kaupunki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista. Muuten kaupunki ei rahoittaisi museon toimintaa, vaan siitä vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö.

Museon toimintamenoiksi on arvioitu noin 11,6 miljoonaa euroa ja tuloiksi 11,2 miljoonaa vuodessa.

Tuloihin on laskettu mukaan valtion vuosittainen 1,3 miljoonan euron tuki, joka tukisäätiön mukaan on linjassa muiden samankokoisten museoiden saaman tuen kanssa.

Lupauksen tuesta on antanut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

– Toivon Guggenheim-hankkeelle myötätuulta – ja toivon, että populismi hankkeen ympäriltä hälvenisi, Grahn-Laasonen kirjoitti Facebook-sivullaan.

Kaikkiaan yksityistä rahoitusta on luvassa museohankkeeseen yhteensä 66,4 miljoonaa euroa. Lahti uskoo, että valtion jäätyä pois rakennuksen kustannuksista yksityisellä sektorilla nousi aikaisempaa suurempi halu olla mukana eteenpäin katsovassa investointitoiminnassa.

– Tämä on vakava hanke, jolla halutaan tuoda hyvää koko Suomelle. On paljon tahoja, jotka haluavat Guggenheimin Suomeen valtion vetäydyttyäkin.

Pääasiassa rahat on kerätty pääkaupunkiseudulta. Lahjoittajia ovat muun muassa Jane ja Aatos Erkon säätiö, Viking Line, Finnair, SOK ja Taksi Helsinki. Myös yksityishenkilöt kuten Liisa ja Jorma Ollila ja Jari Ovaskainen ovat lahjoittajien joukossa.

– Esimerkiksi Savosta rahaa ei edes haettu, kuopiolaisen KuPSin omistajanakin tunnettu Lahti sanoo.

Yksityistä rahaa käytetään museorakennuksen investoinnin lisäksi muun muassa museotoiminnan ylläpitoon, ja sillä katetaan myös Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettavat lisenssi- ja hallintomaksut eli noin 18,4 miljoonaa euroa 20 vuodessa.

STT:n haastattelussa Lahti kertoo lisenssimaksun laskeneen 10 miljoonalla dollarilla eli reilulla yhdeksällä miljoonalla eurolla aikaisemmasta sen jälkeen, kun hän tapasi New Yorkissa yhdysvaltalaisen emosäätiön puheenjohtajan muutama viikko sitten.

– Sanoin hänelle, että olisi kohtuullista, että he tulisivat vastaan ja näyttäisivät Suomelle, että he ovat sitoutuneet tähän projektiin. Mielestäni oli oikein hieno ele, että säätiön hallituksessa päätettiin alentaa lisenssimaksua.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, museo on valmis viiden vuoden päästä. Lahti nauraa, että seuraavaksi voisi olla aika vetää hieman henkeäkin.

– Olen asunut Helsingissä reilut 30 vuotta, ja ajattelin, että tämän yhden pro bono -projektin voisin tehdä nykyiselle kotikaupungilleni. Tässä tehdään kuitenkin isänmaalle hyvää, luodaan työpaikkoja ja kohotetaan kasvoja. Jo tähän mennessä homma on ollut mielenkiintoinen, joskin paljon työtä vaativa kurkistus uuteen maailmaan.

Vuosien hanke on vuoristorata

Helsingin kaupunki tilasi vuonna 2011 Solomon R. Guggenheim -säätiöltä selvityksen mahdollisuudesta perustaa museo Helsinkiin. Hanke kaatui vuotta myöhemmin Helsingin kaupunginhallituksessa äänin 8–7.

Vuonna 2013 Guggenheim-säätiö antoi uuden esityksen. Rakennuksesta päätettiin järjestää arkkitehtikilpailu.

2014 Helsinki varasi tontin Guggenheim-säätiölle.

Kesäkuussa 2015 arkkitehtuurikisan voittajaksi valittiin Moreau Kusunoki Architectsin suunnitelma Art in the City.

Timo Soini (ps.) ilmoitti elokuussa 2016, että Guggenheimiin ei tule valtion rahaa. Museon rahoitus jätettiin käsittelemättä hallituksen budjettiriihessä syyskuussa 2016.

Marraskuussa 2016 Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsinki Tukisäätiö esittelevät uuden suunnitelman.

Grahn-Laasonen: Veikkausvoittovarat mahdollistavat Guggenheim-tuen

Guggenheim-säätiön Ari Lahti: "Pidän kohtuuttomana, että suurin hyötyjä eli valtio ei ole mukana investoinnissa"

Guggenheimiin yksityistä rahaa 66,4 miljoonaa