Metoo-aktiivin uutuuskirjan mukaan media vaikeni elokuva-alan häirinnästä viime syksynä

Metoo-aktiivi Heidi Lindén arvostelee mediaa vaikenemisesta uutuuskirjassaan #Metoo-vallankumous. Ohjaaja-näyttelijä Lindén kertoo kirjassaan ajautuneensa puolivahingossa vuosi sitten eräänlaiseksi metoo-lähettilääksi. Helsingin Sanomat oli kertonut Lindénin opinnäytetyöstä, jossa elokuva-alalla työskenteleviä naisia kertoo kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä ja jopa raiskauksista.

Lindén pyysi sosiaalisen median kautta yhteydenottoja elokuva-alalla koetusta häirinnästä. Hän kertoo saaneensa noin 150 uutta kokemusta häirintää kokeneilta. Pian media toisensa perään soitti Lindénille ja halusi tietää, keitä häirinnästä syytetyt ohjaajat ja muut elokuva-alan ahdistelijat olivat. Lindén kertoo kirjassaan, että häntä painostettiin myös median ulkopuolelta joko paljastamaan nimet tai vaikenemaan.

Lindén alkoi lopulta antaa häirinnän uhrien yhteystietoja toimittajille syksyllä 2017.

Media ei nimennyt ahdistelijoita ennen alkuvuotta, vaikka Lindén kertomansa mukaan loi kontakteja naisten ja toimittajien välille. Hän sanoo olleensa yhteydessä esimerkiksi Ilta-Sanomiin ja Helsingin Sanomiin sekä Long Playhin ja Suomen Kuvalehteen. Myös STT:n toimittaja otti Lindéniin yhteyttä, mutta ei saanut häirintää kokeneilta yhteydenottoja.

– Naiset lamaantuivat: olemmeko kertoneet kokemuksemme jälleen kerran ihmiselle, joka toimii aivan kuten esimieheni, kun ilmoitin ahdistelusta, tai kuin koko firma tai yliopisto ja sen palkkaamat juristit? Lindén kirjoittaa.

Kaksi tarinaa lähteiden vetäytymisestä

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja kertoo STT:lle muistavansa juttuprojektin. Sadeojan mukaan toimitus tutki elokuvaohjaaja Lauri Törhösen tapausta pitkään, mutta lehdessä päätettiin, ettei niin vakavaa syytöstä voida julkaista vain nimettömiin lähteisiin vedoten.

– Lopulta alkoi näyttää siltä, että saadaan nimellä useita naisia puhumaan ja alettiin olla valmiita julkaisemiseen. Sitten kävi niin, että nämä lähteet vetäytyivät yhtäaikaisesti projektista ja juttu hajosi. Syytä tälle en tiedä, Sadeoja sanoo.

Lindén kertoo naisten vetäytyneen, kun Ilta-Sanomista viestittiin, ettei ahdistelijan nimeä julkaistaisi.

Sadeojan mukaan lehdessä ei koskaan tehty päätöstä, ettei juttua tehtäisi eikä varsinkaan päätöstä, jonka mukaan juttu olisi voitu tehdä ilman ahdistelijan nimeä.

– En ole koskaan kuullut tällaista vaihtoehtoa esitettävän tässä talossa. Jos julkaistaan tällainen nimettömänä, leimataan iso joukko. Tällaista ei voi tehdä kertomatta, kuka tekijä on, hän sanoo.

Teokseen tutustunut Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka pitää kirjaa arvokkaana kertomuksena seksuaalisen vallankäytön kulttuurista elokuva-alalla.

– Meidän kannaltamme tosin on hieman ikävää, että siinä on suoranaisia asiavirheitä, ja haluttomuutta nähdä asiaa median näkökulmasta, hän sanoo STT:lle.

"Ei riittävän vedenpitävää keissiä "

Mukka toteaa, että kirjasta saa käsityksen tahallisesta vitkuttelusta tai siitä, että naisia ei olisi uskottu. Hänen mukaansa kumpikaan väite ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi juttuun ohjaaja Törhösen toiminnasta käytettiin paljon työpanosta.

– Meillä ei kuitenkaan ollut riittävän vedenpitävää keissiä, että olisi päädytty nimenjulkaisupäätökseen. Yle teki oman harkintansa ja tekivät hyvin perusteellista työtä. Väitteet siitä, mitä meillä oli käsissämme, eivät pidä kirjassa paikkaansa.

Mukka kertoo myös, että toisin kuin kirja väittää, HS:llä ei ollut tietoa ohjaaja Aku Louhimiehen epäasiallisesta toiminnasta.

Kumpikin päätoimittaja antaa suomalaiselle medialle hyvän yleisarvosanan uutisoinnista. Sekä Sadeoja että Mukka sanovat, että ainakin pahoilta ylilyönneiltä on säästytty, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Sadeoja toteaa, että kun julkaistaan ihmisistä äärimmäisen negatiivia asioita, median vastuu on valtava.

– Pahimmassa tapauksessa tuhotaan ihmisiä ja perheitä. Meidän pitää aina ottaa huomioon toimintamme seuraukset. Se voi perustua vain hyvään journalistiseen tapaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.