Mike Mangini haki Dream Theaterin rumpaliksi, koska vaimo halusi hänet isoille lavoille

Olinko hermostunut? En. Mutta en ollut myöskään rentoutunut. Olin täynnä adrenaliinia ja valmis vaikka nyrkkitappeluun.

Tällä tavalla yhdysvaltalainen rumpali Mike Mangini muistelee vuoden 2010 tapahtumia. Berklee College of Musicissa opettajana toiminut Mangini oli pyydetty progejätti Dream Theaterin koesoittoon New Yorkin S.I.R. Studiolle.

Yhtyeen edellinen rumpali Mike Portney oli lähtenyt bändistä, ja kimuranttia musiikkia esittävä yhtye tarvitsi riveihinsä osaavan kannuttajan.

– Oikeastaan vaimoni oli patistanut minua jo usemman vuoden ajan etsimään itselleni bändiä. Hän sanoi, että en saa jämähtää kotiin ja opettamaan, vaan minun pitää lähteä kiertämään isoja lavoja, Mangini kertoo puhelimessa.

Isot lavat olivat tulleet tutuiksi Mike Manginille ennen opettajaksi siirtymistä. 1990-luvulla hän soitti muun muassa metalliyhtye Annihilatorissa, rockyhtye Extremessä ja huippukitaristi Steve Vain yhtyeessä.

2000-luvun alussa Mangini kuitenkin muutti Bostoniin ja aloitti työt opettajana.

– Ensimmäinen syy oli puhtaasti taloudellinen. Kun Vain bändi oli kiertuetauolla, tuloja ei ollut. Halusin vakituisen työn, joka mahdollistaa soittamisen. Berklee tarjosi aluksi osa-aikaista opetustyötä, ja pystyin täyttämään aukot rahakkailla keikoilla. Triplasin tuloni, Mangini sanoo.

– Toinen syy oli perhe. Halusin perheen, mutta en kiertävänä muusikkona ehtinyt oikeasti tutustua keneenkään. Asetuin, jotta sain mahdollisuuden löytää rakkauden.

Ei Mangini tosin opettanut vain rahan vuoksi tai etsiäkseen rakkautta. Hänen mielestään opettaminen tekee opettajasta paremman soittajan.

– Opettaminen pakottaa etsimään vastauksia kysymyksiin, joita ei ehkä itse osaisi esittää. Lopulta siinä on kyse eräänlaisesta totuuden etsimisestä, ja otan sen homman vakavasti. Kun en opeta, en löydä maailmasta niin paljoa.

Dream Theaterin koesoitto ei ollut Manginin uran ensimmäinen. Hän laskee tehneensä ainakin 50 koesoittoa uransa aikana – ja voittaneensa ne kaikki. Niin kävi myös Dream Theaterin kohdalla.

Kuuden vuoden rupeama yhtyeen rumpalina on tähän mennessä ollut pääasiassa myönteinen kokemus.

Rumpali ei esimerkiksi olisi ikinä uskonut, miten tiivis yhteisö bändi voi olla niin lavalla kuin lavan ulkopuolellakin.

– En ajatellut, että pääsisin tämän ikäisenä osaksi tällaista musikaalista perhettä, Mangini, 53, sanoo.

Omaa rooliaan yhtyeessä Mangini joutuu makustelemaan hetken. Hän on ollut äänittämässä Dream Theaterin kolmea uusinta levyä ja esiintynyt oleellisena osana viisikkoa lukemattomilla keikoilla, mutta rumpalin tontti on rajattu.

– En sävellä yhtyeessä paljoakaan. A Dramatic Turn of Event (2011) oli sävelletty kokonaan, kun tulin yhtyeeseen, ja tehtäväni oli vain soittaa rummut levylle demolle tehdyn ohjelmoinnin mukaan.

– Samoin The Astonishing (2016) oli täysin Johnin [Petrucci, yhtyeen kitaristi) ja Jordanin [Rudess, yhtyeen kosketinsoittaja] käsialaa. Dream Theater -levyllä (2013) vaikutin vähän sävellyksiinkin.

Mangini kuitenkin korostaa olevansa onnellinen – jopa ylpeä – antaessaan kaikkensa toteuttaakseen kanssamuusikoiden visiota

– On hienoa olla epäitsekäs ja osa tiimiä. Annan omalla tontillani 110-prosenttisen suorituksen, jonka tarkoitus on palvella kokonaisuutta. Se ei ole helppo homma, vaan välillä opeteltavaa on hyvinkin paljon.

– Tämä kuitenkin sopii minulle, sillä teen omaa soololevyä.

Dream Theater esiintyy Suomessa helmikuun lopussa. Yhtye juhlistaa 25 vuotta sitten julkaistua Images and Words -levyään, joka nosti sen kuuluisuuteen. Levyn kompit ovat Mike Portnoyn käsialaa, eikä Mangini aio niitä paljoakaan muutella.

– Miken [Portnoy] soitto sopii täydellisesti Dream Theaterin musiikkiin, ja teen hänen osansa. Minulla on ollut hauskaa opetella kappaleita. Merkittävimpiin komppeihin en koske, jotakin muutan vähän enemmän näköisekseni.

– Koetan kunnioittaa hänen työtään parhaani mukaan.

Images, Words and Beyond -kiertueen konsertti tarjoaa levyn alusta loppuun sekä joukon muita kappaleita yhtyeen taipaleelta. Mangini ei halua paljastaa liikaa.

Hän kuitenkin lupaa, että tulossa on mielenkiintoinen ilta.

– Odotan kiertueelta, että ihmiset menevät riemusta sekaisin. Tai ainakin itse haluan seota. Ja odotan, että pääsen syömään paikallista ruokaa jokaisessa maassa, jossa vierailemme. Ei väliä, vaikka vähän lihon. Eli syön, soitan ja toivon ihmisten olevan onnellisia.

Dream Theater esiintyy Helsingin jäähallissa 27.2.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Rumpali, joka ohjelmoi oman ruumiinsa