Museoliitto ärähti Guggenheim-hankkeesta: "Vaikea ymmärtää sitä nihkeyttä"

Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä ihmettelee uuden Guggenheim-suunnitelman saamaa vastaanottoa. Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö kertoivat uudesta esityksestään viime torstaina 3. marraskuuta. Guggenheimin taidemuseota suunnitellaan Helsinkiin.

– Esitys on hyvä ja epäilemättä paras tähänastisista. Tältä osin on hieman vaikea ymmärtää sitä nihkeyttä, jolla esitystä on julkisuudessa käsitelty, Levä sanoo blogikirjoituksessaan.

– Minunkin haastatteluistani on melko järjestelmällisesti jätetty pois ne myönteiset arviot, joita olen erityisesti yksityisen rahoituksen osalta antanut. Poliitikoista äänessä ovat olleet lähinnä ne, jotka ovat kaivautuneet kielteisine kantoineen niin syvälle poteroihinsa, ettei niistä pää nouse pinnalle, vaikka jalkojen alle kertyisi miten paljon vaikuttavuusarvioita, uusia esityksiä ja yksityistä rahaa.

Levän mielestä on kummalista, että "hankkeen kannattajilta odotetaan tutkimusta ja selvitystä toisensa perään mutta hankkeen vastustajilta ei odoteta kuin tunne- ja ennakkoluulopohjaista mölinää".

– Reilua olisi, että myös vastustajien argumenttien odotettaisiin perustuvan selvityksiin, joissa arvioitaisiin, mitä saavutetaan, jos Guggenheim-hanke ei toteudu.

Levän blogikirjoituksesta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Tällainen on uusi ehdotus

Guggenheim-museota on suunniteltu Helsinkiin vuodesta 2011. Hanke kaatuu Helsingin kaupunginhallituksessa vuonna 2012, mutta tukisäätiö julkisti uuden ehdotuksensa vuonna 2013 ja järjesti arkkitehtuurikilpailun vuonna 2015. Tänä syksynä hanke koki taas kovan kolauksen, kun maamme hallitus ilmoitti, ettei se rahoita investointia. Rakentamissuunnitelmissa nojattiin suurelta osin valtion tukeen.

Uunituoreen ehdotuksen mukaan museon rakentaminen maksaisi arviolta 130 miljoonaa euroa. Siitä Helsingin kaupungin osuus olisi enintään 80 miljoonaa ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön – yksityisen rahoituksen – 15 miljoonaa euroa. Loppu katettaisiin perustettavan kiinteistöosakeyhtiön ottamalla lainalla, jonka kaupunki takaisi ja jonka lyhennyksestä ja kuluista vastaisi tukisäätiö.

Helsingin kaupunki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista (noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa). Museotoiminnasta vastaisi tukisäätiö tuloillaan, yksityisellä rahoituksella ja valtion myöntämällä vuotuisella tuella. Opetus- ja kulttuuriministeriön ennakkolausunnon mukaan valtio voisi antaa museolle vuoden 2021 jälkeen noin 1,3 miljoonaa euroa vuosittain.

Huomionarvoista uudessa esityksessä on etenkin, että tukisäätiö on kerännyt yksityistä rahoitusta huomattavasti lisää, yhteensä 66,4 miljoonaa euroa. Yksityisellä rahoituksella katettaisiin myös Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettavat lisenssi- ja hallintomaksut, noin 18,4 miljoonaa euroa 20 vuodessa.

Museota voidaan alkaa rakentaa aikaisintaan vuonna 2019, jos Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy hankkeen.

Lähteet: Museoliiton blogi, Uusi Suomi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.