Museon hurja muodonmuutos - Nyt on rakennus tikissään

Tämän extreme makeoverin rinnalla kalpenevat kaikenmaailman remonttihenkiset tositv-tarinat.

Vuonna 1976 rakennettu oman aikansa tummanpuhuva punatiilituote Lapinlahden taidemuseo on kuin uusi, vaalean linjakas ja raikas.

Raikasta on myös sisällä, sillä kosteusvaurioista kärsinyt museo on peruskorjattu nyt terveelliseksi niin ihmisille kuin taideteoksille.

Vanhasta jäi jäljelle vain kantavia rakenteita.

– Kyllä tänne passaa tulla. Kaikki ovat olleet ilahtuneita siitä, että täällä on nyt mukava ja helppo olla. Varsinkin valoisuutta on kiitelty verrattuna vanhaan rakennukseen, kertoo tutkija Jaana Luttinen.

Peruskorjaus ja laajennus maksoivat noin 2,4 miljoonaa euroa. Lapinlahden kunta on mukana noin miljoonalla eurolla. Kulttuuriministeriön avustuksen osuus oli 900 000 euroa, ja Olvi-säätiö tuki projektia 500 000 eurolla.

– Vielä on pikkuviilauksia kesken. Ihan mukavasti on vielä tekemistä, että saadaan kaikki kuntoon avajaisia varten, Jaana Luttinen hymyilee.

Museo avautuu koko kansalle 22. helmikuuta. Katseita kerää varmasti muun muassa lasitettu suuri terassi.

– Terassille on toiveissa saada kesäksi joku pitämään kahvilaa. Oman väen aika ei siihen riitä, Jaana Luttinen sanoo.

Tulevaisuudessa museon toimintaa kehitetään enemmän tapahtumapainotteiseksi. Oman kylän suuri poika, kuvanveistäjä Eemil Halonen, näkyy paitsi museon nimessä ja pysyväisnäyttelyssä, hän tulee näkymään myös tarjonnassa.

– Eemilin ympärille järjestämme oheisohjelmaa, luentosarjoja ja tapahtumia.

Pysyväisnäyttely Eemil Halosen veistoksista on saanut oman tilansa museon yläkerrasta.

Espanjalainen konservaattori Fede Sancha on konservoinut 80 kipsiveistosta ja työ jatkuu vielä tammikuun loppuun. Vielä käsittelyä odottavat sadat veistokset ovat turvassa niille suotuisissa olosuhteissa.

– Tarkoitus on saada loputkin veistokset konservoitua pidemmällä aikavälillä. Toivomme, että saamme lisää rahoitusta, ja Feden takaisin jatkamaan työtään, Jaana Luttinen sanoo.

Alakerran näyttelytilojen nimi on Sohvin soppi, Eemil Halosen serkun mukaan. Tiloissa voi kokoontua myös vaikkapa harrastepiirejä. Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun keskiviikkokerholaiset pääsevät rakentamaan sopessa joka viikko.

– Haluamme, että kynnys museon käyttöön ja tänne tuloon madaltuu. Taide ei ole nykypäivänä jotain jalustalle nostettua, jota täytyy ihailla ylöspäin katsoen. Ei tarvitse tietää mitään salattua tietoa, että taiteesta voi nauttia.

Koululaisryhmiä varten museoon on hankittu suuri älytaulu, jonka kautta voidaan tehdä vaikkapa museon liittyviä tehtäviä. Koululaiset ovat päässeet jo vauhtiin, sillä Eemilin studiossa avautuu heti alussa lapinlahtelaisten lasten ja nuorten näyttely Suuria suomalaisia 2017.

Lähes 300 lapinlahtelaista koululaista veisti tai muutoin taiteili kolmiulotteisen visionsa itselleen merkittävästä suomalaisesta. Teoksia syntyi yhteensä 164. Sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen on nyt valinnut hahmoista 64 edustamaan suuria suomalaisia ja samalla nuoren sukupolven näkemystä kuvanveistosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.