Musiikki on muutakin kuin terapiaa tai vientituloja

Säveltäjä on 2010-luvun yhteiskunnassa pitkäkestoisen kulttuurin olemassaolon puolestapuhuja. Kulutusyhteiskunta vaatisi uusia kappaleita nopealla tahdilla. Aikaa kestävien klassisen taidemusiikin teosten säveltäminen vie kuitenkin kuukausia, jopa vuosia. Kuopiolaislähtöinen säveltäjä Antti Auvinen tuo Helsingin Juhlaviikoille ensiesitykseen esikoisoopperansa Autuus, joka sai sytykkeensä pari vuotta sitten.

– Luin Antti Ikosen toimittaman Kangaslammin historiikin. Keväällä 1881 tapahtui tragedia. Uskonnollisen vision vimmassa pappi murhasi veljensä, joka oli myös pappi. Omien sanojensa mukaan veljen oli kuoltava heti tullakseen autuaaksi, Auvinen avaa taustarakennetta.

Autuuden aihepiiri on laajemmin väkivalta ja sen ongelmallisuus, sillä säveltäjän mukaan pelkästä tapahtumakuvauksesta ja murhasta ei ole vielä teokseksi.

75-minuuttinen kamariooppera sisältääkin kuoron, solisteja, yhtyeen, elektroniikkaa ja videon. Auvinen kertoo Harry Salmenniemen kirjoittaman libreton inspiroineen sävellystyössä niin rytmin kuin konnotaatioiden tasolla.

– Suomenkielisen tekstin rytmi toimii rakennusmateriaalina musiikilliselle kudokselle. Laulettuna tekstiin syntyy myös äänenvärejä, säveltasoihin liittyviä intonaatioita ja erilaisia painotuksia. Toisaalta myös tekstin synnyttämät monenlaiset konnotaatiot ruokkivat musiikillista ajattelua.

Videomateriaali on Autuudessa osa soivaa kokonaisuutta. Livetilanteessa solistiroolien veljekset laulavat yhtä aikaa videolla näkyvien kuviensa kanssa.

Auvisella oli musiikillinen idea hitaista massoista, ja siksi käytössä on paljon äärimmäisen hidasta videota ylinopeuskameroilla kuvattuna.

– Videon musiikillinen materiaali on hyvin matalataajuista möyryntää. Kun esimerkiksi sellon rutinaa ja narinaa hidastetaan äärimmilleen, syntyy mielenkiintoisia rytmisiä pulsseja. Syntyy yhteys tekstin toisteiseen rytmiin. Tässä teoksessa video ei ole pelkkä visualisointi, nykymusiikin näytönsäästäjä ilman musiikillista merkitystä.

Auvinen on käyttänyt aiemminkin elektroniikkaa osana sävellyksiään.

– Elektroniikka laajentaa soitinten ja ihmisäänten rekistereitä, mutta toisaalta elektroniikka toimii myös esteettisenä valintana, itsessään kiehtovana elementtinä.

Tietokone on keskeinen osa arkea, sillä nuotit tehdään lähes aina koneella.

Nykyistä taidekenttää säveltäjä kuvailee hedelmälliseksi, ei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä.

– Nykymusiikki on marginaalissa, mutta se marginaali on globaalilla tasolla aika laaja. Taiteen kenttä pirstaloituu, mutta resurssit eivät näytä kasvavan, ja siksi kilpailu eloonjäämisestä kovenee taloudellisessa mielessä.

Auvinen myöntää vastustavansa yhteiskunnassamme läsnä olevaa kertakäyttökulttuuria. Siihen liittyy klassisen musiikin ajattomuus, säveltäjän kvartaalin ollessa 25 vuotta.

– Perusasiat eivät ole muuttuneet 1600-luvulta. Klassinen taidemusiikki on edelleen käsityötaitoa, perinteiden tuntemista sekä myös tinkimättömyyttä ja rohkeutta etsiä uutta. Ne arvot, joista syntyy hyvä, aikaa kestävä teos ovat säilyneet samanlaisina.

Nykymusiikkia säveltävälle taiteilijalle klassisen musiikin kaanon on kuitenkin läsnä, haastaen samalla laajuudellaan.

– Valveutuneisuus ja asioista selvän ottaminen on väistämättä sidoksissa historiaan. On tärkeää tietää, miten asioita on aikaisemmin tehty. Se luo pohjan uudelle tekemiselle, jonka avulla voi puhutella aikalaisyleisöjä ja josta on löydettävissä nykyistä olemassaoloamme merkityksellistäviä tasoja.

Auvisen mukaan tradition tuntemuksesta voi ammentaa pitkäjänteisyyttä, joka luo perspektiiviä ja antaa voimaa taiteilijana.

– Taide, joka pelkästään toistaa jo aikaisemmin tehtyä, ei mielestäni ole kovinkaan toimivaa. Traditiota täytyy sekä kunnioittaa että ottaa siihen etäisyyttä, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti työskennellen.

Kertakäyttökulttuuri luo tarvetta etsiä elämäämme merkityksellistäviä kokemuksia. Taidemusiikille on tilausta.

– Musiikki on abstrakti taide, joka tekee elämästämme merkityksellisempää. Musiikki on paljon enemmän kuin esimerkiksi terapia tai vientitulot. Taide ja erityisesti musiikki on olemassaolomme kannalta keskeistä.

Autuus ensiesityksessä Helsingin Juhlaviikoilla 16.8.

Säveltäjä Antti Auvinen

Syntynyt 1974 Kuopiossa. Asuu ja työskentelee Helsingissä.

Opiskellut sävellystä Amsterdamse Hogeschool voor de Kunsten -taidekorkeakoulussa sekä Sibelius-Akatemiassa.

Aikaisemmat musiikkiopinnot mm. Jyväskylän yliopistossa sekä Prahan Musiikkiakatemiassa.

Sävellyksiä esitetty festivaaleilla mm. Japanissa, Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa.

Uusimmat

Kulttuuri

Jorma Uotinen luovutti symbolisen vallanvaihdon merkin uudelle Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin johtajalle

"Ei elämällä ole mitään erityistä merkitystä. Elämä täytyy elää", sanoo Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin jättävä Jorma Uotinen

Dresden Frankfurt Dance Company tarjosi viikon päätteeksi upeaa tanssijoiden virtuositeettia

Tanssiarvio: Tero Saarisen Third Practice tarjosi sielua hivelevää musiikkia ja intensiivistä tanssia

Tampereella esillä laaja kattaus Andy Warholin julisteita

Kauan odotettu Tove Jansson -elokuva tuo valkokankaalle taitelijan seksuaalisuuden ja kolmiodraaman – "Kerromme sen oikean tarinan, jossa on lesboseksiäkin"

Poikien tanssileiri keräsi suuren osallistujamäärän tänä vuonna – Leiriläiset hakevat Kuopiosta tanssin voimaa ja kavereita

Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaleilla esiintyneelle Tuure Boeliukselle tanssiminen on ollut nuorena pakopaikka – "Minua kiusattiin lapsena Porissa aika paljon"

Arvio: Au Revoir Jorma U. -gaala oli ilta täynnä ainutlaatuisia esityksiä

Sodankylän elokuvajuhlat teki uuden yleisöennätyksen – festivaaleilla 31  000 kävijää

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.