Näin Kuopion museo ja kirjasto yhdistyvät - katso arkkitehtuurikilpailun finaalityöt

Kuopion museon peruskorjauksen ja laajennuksen arkkitehtuurikilpailu lähestyy ratkaisuaan. Viisi loppusuoralle päässyttä ehdotusta ovat nyt esillä valtuusto–virastotalon aulassa. Voittaja julkistetaan 23.2.

Kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen kertoo, että palkintolautakunta on tyytyväinen kilpailun satoon.

– Kyseessä on erittäin vaativa peruskorjaus ja kaupunkikuvallisesti merkittävä laajennus, hän muistuttaa.

Koska yksikään kilpailuun osaa ottaneista ryhmistä ei ollut kuopiolainen, täytyi heidät perehdyttää kaupungin rakenteeseen. Kaksosen mukaan monet ajattelivat automaattisesti, että tuleva yhteinen pääsisäänkäynti olisi Maaherrankadun puolella.

Kävelykeskustan myötä yhä useampi kuitenkin saapuu jalan tai pyörällä torin suunnalta, ja rännikatujen elävöittäminen on yksi kaupungin pitkän tähtäimen tavoitteista. Näin ollen kilpailussa haettiin joko Museokadulle sijoittuvaa pääovea tai kahta tasavahvaa sisäänkäyntiä. Lisäksi uudisrakennuksen tulee tarjota satoja neliöitä uutta näyttelytilaa.

Kilpailutöiden ehkä suurimmat ulkoiset eroavaisuudet liittyvät siihen, kuinka museon Museokadun puoleista, vuonna 1960 kolmikerroksiseksi korotettua VPK:n siipeä käsitellään.

Agora-niminen ehdotus lähtee siitä, että museon ja kirjaston väliin rakennetaan lasikattoinen käytävä, joka halkoo uudisosaa kirjaston aulan lailla. Tähän ehdotukseen kuuluu kaksi tasavahvaa sisäänkäyntiä ja sisäpihan täyttävä uudisosa. Hila puolestaan purkaa VPK:n siiven alkuperäiseen yksikerroksiseen asuunsa. Menetetyt neliöt korvataan korkeassa uudisosassa.

Pirtti tarjoaa Museokadulle lasiseinäisen julkisivun, jonka takana alkuperäiset muurit säilytetään. Samantapaista ratkaisua ehdottaa myös Skopa, jonka kaarevat muodot toistavat ikkunoiden muotoja. Veljekset yhdistää kaksi rakennusta viistolla tiiliseinällä.

Kaksosen mukaan palkintolautakunta tietää jo voittajan.

– Siinä löydetään sekä toiminnallisesti, että arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti hyvä ratkaisu. Hienosäätöä tarvitsee suunnittelun edetessä tietenkin aina tehdä, Kaksonen muotoilee.

Tiivistyvä yhteistyö ei koske pelkästään kulttuurilaitoksien seiniä. Museolehtori Sanna Reinikainen ja kirjaston vs. osastonjohtaja Tiina Kainulainen johtavat viime keväänä perustettua museon ja kirjaston yhteistä pedagogista tiimiä.

– Olemme huomanneet, että meillä on ihan samat haasteet ja ihan samat toiveet, kertoo Reinikainen.

Kainulainen huomauttaa myös asiakasprofilointien osoittaneen, että kirjaston ja museon käyttäjäryhmät ovat hyvin samanlaisia.

Museoväellä on peruskorjauksen suhteen tukku teknisiä toivomuksia: tällä hetkellä museosta puuttuvat kokonaan esimerkiksi kahvio, hissi ja lastausovi. Kirjasto on selkeästi museota nykyaikaisempi.

– Mutta uusi, säältä suojattu lastausovi ja nykyaikaiset pedagogiset tilat kelpaisivat kyllä meillekin, Kainulainen toteaa.

Ennen kaikkea Reinikainen ja Kainulainen toivovat, että rakennus tarjoaisi vapaan ja helposti lähestyttävän kaupunkitilan.

– Kaupunkilaisten yhteinen olohuone, josta saa tietoa, mutta myös kokemuksia ja elämyksiä, he tiivistävät.

Kuopion museon peruskorjaus ja lisäosan rakennus ajoittuvat kaupungin suunnitelmissa vuosille 2018–2020. Hankkeen hintalappu on 12,75 miljoonaa.