Neljä elokuvaa, kaksi oopperaa ja tanssinäytelmä – Juhani Ahon romaanista on tehty poikkeuksellisen monta sovitusta

Juhani Ahon kirjoittama Juha-romaani on yksi eniten sovitetuista kirjoista Suomessa. Vuonna 1911 julkaistusta teoksesta on tehty neljä teatterielokuvaa, minkä lisäksi sen pohjalta on sovitettu muun muassa tanssinäytelmä ja sävelletty kaksi oopperaa.

Oulun yliopiston elokuvatutkimuksen lehtori Kimmo Laine uskoo, että suosion syynä on pelkistetty klassinen tarina, joka antaa mahdollisuuden erilaisille tulkinnoille. On vanha mies, tämän nuori puoliso ja vieras mies.

– Juha on historiallista taustaa vasten piirretty kolmiodraama, josta erottuu paljon psykologisia nyansseja. Avainhenkilö on Marja, jonka tulkintaan romaanikin jättää väljyyttä. Miksi hän lähtee Shemeikan matkaan ja miksi hän jää sinne pitkäksi aikaa – intohimosta vai halusta paeta entistä elämää? Tällainen tulkinnanvara antaa paljon mahdollisuuksia elokuvaan.

Laine löytää muitakin syitä Juhan useisiin filmatisointeihin. Teos tarjoaa mahdollisuuden kuvata suomalaista metsää ja vesistöä komeimmillaan. Lisäksi kirjassa on seikkailullisia piirteitä, takaa-ajoa ja jännitystä.

– Ja se on lyhyt ja tiivis romaani, johon on jätetty vain se, mikä on tärkeää.

Laine puhuu tänään Juha-elokuvista Iisalmessa alkavilla Juhani Aho -päivillä.

Juhasta on tehty neljä elokuvaa kahdeksan vuosikymmenen aikana: ruotsalaisen Mauritz Stillerin Johan (1921), Nyrki Tapiovaaran Juha (1937), Toivo Särkän Juha (1956) ja Aki Kaurismäen mykkäelokuva Juha (1999).

Laineen mukaan jokaisessa tulkinnassa on omat painotuksensa, ja esimerkiksi Marjan motiivit vaihtelevat elokuvasovitusten välillä.

– Stillerin Juha on versioista sovittelevin. Siinä päädytään uuteen onnelliseen harmoniaan. Juha antaa anteeksi, ja pelastuu itsekin anteeksiannon kautta, Laine sanoo.

Juhani Aho (1961–1921) ennätti nähdä Stillerin elokuvan ennen kuolemaansa. Hän piti muuten elokuvasta, mutta loppu ei ollut kirjailijan mieleen – kirjassahan Juha kuolee koskeen.

– Hän kirjoitti Stillerille, ettei pitänyt loppua tarinan logiikan kannalta oikeana.

Toiseen äärilaitaan Laine sijoittaa Kaurismäen Juhan, jossa Marja ja Juha ovat alun perin suhteellisen onnellisia parisuhteessaan. Tästä huolimatta Marja lähtee Shemeikan mukana kaupunkiin. Tapiovaaran ja Särkän elokuvien Marja seilaa näiden näkemysten välillä.

Muitakin eroja on. Stillerin elokuva tapahtuu Pohjois-Ruotsissa, Kaurismäen mykkäelokuva selvästi 1900-luvun kaupungissa.

Pysyvyyttä eri elokuvaversioissa edustaa nimihenkilö.

– Jos Stillerin versiota ei lasketa, Juha on yksiulotteisempi, traaginen hahmo, jolle käy huonosti. Toki kuolema on monitulkintainen juttu: onko kyse luopumisesta vai onnettomuudesta, tai kun kirja on kirjoitettu symbolismin aikaan, voi kysyä, tapahtuuko kuolema vain ajatuksen tasolla.

Mutta mikä elokuvista on uskollisin kirjalle? Laine huomauttaa, että valinta on vaikea, sillä jokainen elokuva ottaa omia vapauksiaan.

– Jos tapahtumia seurataan, niin Särkän Juha on uskollisin, Laine aloittaa.

– Toisaalta moni on toki sitä mieltä, että Tapiovaaran elokuva on kirjan hengelle uskollisin psykologisessa suhteessa, vaikka se tapahtumissa ottaakin vapauksia. Tapiovaara myös kuvaa luontoa ja vettä tavoilla, joilla Ahokin niitä kirjassaan kuvailee.

Laine paljastaa Tapiovaaran elokuvan omaksi suosikikseen. Erityisesti ohjaajan kyky kuvata vettä sen eri muodoissa lähentelee Laineen mukaan abstraktia taidetta.

Vaikka kyse on aikaa kestävästä tarinasta, Laine ei usko, että Juhasta nähdään uutta teatterielokuvaa vähään aikaan.

– Toisaalta esimerkiksi Tuntematonta sotilasta on vaikeampi tulkita uudelleen kuin Juhaa. Juha on avoin tulkinnalle samalla tavalla kuin Shakespearen draamat, joita voi hyvin modernisoida. Kun on riittävän hyvä peruspohja, voi tehdä vaikka millaisen tulkinnan, ja silti se kantaa. Täysin mahdoton ajatus uusi versio ei siis ole.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.