On väärin kysyä, ovatko naiset hauskoja: "Lavalla ei ole väliä, oletko mies vai nainen"

Osaako nainen olla hauska? Tietenkin osaa.

Mutta miksi suomalaisen komiikan ammattilaisrivistössä, ja erityisesti stand up -komiikassa, on huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia?

Keskustelu nousi jälleen esille toukokuun lopussa, kun koomikko Iikka Kivi ilmoitti jättäytyvänsä pois Vuosisadan suomalainen -komiikkakiertueelta, jos kiertueen seksistinen viesti ei muutu. Mukaan oli valittu 24 koomikkoa, miehiä kaikki.

– Alun perin kiertueen nimen piti olla Vuosisadan mies, ja sen piti kuvata suomalaista mieheyttä. Sitten mukaan oltiin ottamassa naiskoomikoitakin, jolloin nimi muutettiin Vuosisadan suomalaiseksi. Naiset eivät aikataulusyistä päässeetkään mukaan, mutta nimi jäi, ja sitten homma näyttikin aika paskalta. Se oli sellainen epäonnisten sattumusten summa, joka lähti lopulta aika suuriin sfääreihin, Iikka Kivi kertaa tapahtumia.

Helsingin Sanomien haastattelussa kiertueen promoottori Jari Näsman kertoi ongelman olevan osittain siinä, että naispuolisia stand up -ammattilaisia on Suomessa vähän. Sellaisia, jotka kykenevät tekemään puolen tunnin mittaisen show’n.

Asiaa puitiin lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa, ja lopulta tarina sai sinällään onnellisen lopun. Kiertuetta muokattiin niin, että mukaan ennättivät koomikot Anitta Ahonen, Ida Grönlund, Helena Pöllänen, Päivi Kuuva ja Jamie McDonald. Iikka Kivikin on mukana esiintymässä.

Iikka Kivi on Jari Näsmanin kanssa samalla linjalla siitä, että Suomessa on vain 8–10 naiskoomikkoa, joiden materiaali riittää puolen tunnin mittaiseen stand up -esitykseen. Miehiä hän arvelee olevan kolmin–nelinkertaisen määrän.

Esimerkiksi Kuopion Komediafestivaalien 40 esiintyjästä 33 on miehiä.

– Mutta mistä tämä yleinen jako johtuu, siihen minulla ei ole vastausta. Jos miettii uusia nousevia koomikoita, naiset ovat sielläkin vähemmistö, muunsukupuolisista puhumattakaan, Kivi sanoo.

Hän epäilee, että yksi syy voi olla kulttuurissa. Jo koulussa pojilta sallitaan tyttöjä enemmän hölmöilyä.

– Sitä jopa odotetaan. Saa olla pelle, huumorista ja perseilystä palkitaan. Tytöiltä vastaavanlaista käytöstä ei tässä luterilaisessa jäykässä systeemissä tykätä katsella, Kivi sanoo.

– Toki ei tämä ole ainut selittävä tekijä naisten vähyydelle komiikassa.

Yksi syy on historiassa. Teatterin ja esittämisen maailma on antiikin ajoista lähtien ollut miesvoittoista.

Jos tarkastellaan esimerkiksi suomalaisen elokuvan satavuotista historiaa, karkeasti laskien rooleista yksi kolmannes on mennyt naisille ja kaksi kolmannesta miehille. Ohjaajapuolella tilanne on ollut vielä jakautuneempi. Vuoteen 1962 mennessä Suomessa oli tehty yli 500 pitkää näytelmäelokuvaa, mutta vain neljässä näistä oli ohjaajana nainen.

Huumoriin erikoistunut Helsingin yliopiston tutkija Anu Korhonen on tarkastellut sukupuolta ja huumoria uuden ajan alussa Kiusan henki -kirjassaan. Kaskuista voi päätellä, että nainen on saanut olla hauska – mutta lähinnä naisseurassa. Muuten vaarana on ollut maineen menettäminen.

Sopivasti humoristista asennetta pidettiinkin 1500- ja 1600-luvuilla sivistyneen herrasmiehen perusvälineenä. Nainen sai pitää huumorista, mutta nauramista, varsinkin hallitsematonta, pidettiin todisteena jopa vajavaisestakin älystä: esimerkiksi lapset ja naiset nauroivat järkeviä miehiä enemmän, kirjoittaa Korhonen.

Huumorin historia on ollut aaltoliikettä. 1700-luvulla kunnon nainen ei enää nauranut, koska se oli moraalitonta.

Korhonen huomauttaa, että yleisestikin huumorintajun arvostus on varsin uusi asia, sillä esimerkiksi englanninkielisessä maailmassa huumori nousi lahjakkuuden lajiksi vasta 1800-luvulla.

Laajempana kulttuurisena ilmiönä se, että naisten koomisia kykyjä arvostetaan, on vielä uudempi asia.

Naiskoomikoiden määrää on pohdittu myös maailmalla. Pari vuotta sitten englantilainen koomikko Lee Mack väitti yhdeksi syyksi naiskoomikoiden vähäisyyteen, että naiset ovat keskusteluissa luonnostaan vähemmän kilpailuhaluisia kuin miehet eivätkä halua myöskään päteä keskusteluissa samalla tavalla.

Edesmennyt brittiläis–yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja Christopher Hitchens sohaisi ampiaispesää jo kymmenen vuotta sitten kirjoitettuaan Vanity Fair -lehteen melko epätieteellisen artikkelin, jossa hän väitti, että naisten ei tarvitse olla hauskoja, koska miehet ovat joka tapauksessa kiinnostuneita heistä.

– Mutta jos mies ei saa naista nauramaan, hän on ulkona evoluution kilpailusta, Hitchens kirjoitti.

Iikka Kivi pitää Hitchensin väitettä outona.

– Eihän naisilla samalla periaatteella olisi mitään evolutiivisesti tai kulttuurisesti järkevää syytä myöskään laulaa. Silti Suomessa varsinkin sooloartisteissa naiset tuntuvat olevan vahvemmin edustettuina kuin miehet, Kivi sanoo.

Kysytään asiaa naiskoomikoilta. Anitta Ahonen on tehnyt komiikkaa 1990-luvulta lähtien ja pitänyt myös lukuisia komiikkaan liittyviä kursseja. Niillä naiset ovat olleet enemmistönä.

– Mutta miksi he eivät päädy alalle, on monen asian summa, Ahonen pohtii.

– Jostakin syystä päätyminen koomikoksi on naisille pidempi ja kivisempi tie.

Ahonen huomauttaa, että kilpailu on nykypäivänä kovaa. Hänen aloittaessaan tietä oli helpompi raivata, sillä stand up -kulttuuri oli vasta nousemassa. Nyt työtä ei ole samalla tavalla jaettavaksi.

– Ei kukaan voi lähteä noin vain kokopäiväiseksi koomikoksi.

Ahonen myöntää, että uran alussa hän otti komiikkaan liittyvät epäonnistumiset hyvin henkilökohtaisesti. Nyt yli 1 800 keikkaa myöhemmin nahka on parkkiintunut.

– Mutta ehkä miehillä on alun perinkin kovempi nahka, etteivät ota niin pahasti henkilöön kohdistuvaa arvostelua.

Entä mitä ajattelee asiasta Ursula Herlin, jolla on stand up -kokemusta vasta vuoden verran?

– Lajina stand up mielletään yhä enemmän miesten jutuksi. Naiskoomikkokavereiden kanssa pohdimme, että mies voi tehdä itsestään pellen lavalla, ja se on kaikista hauskaa. Mutta naisen puolesta pelätään, että tämä menettää kasvonsa.

– Lisäksi tuntuu, että minulta usein kysytään, miten yhdistän perhe-elämän ja stand upin. Samaa kysymystä tuskin kysytään alalla olevilta miehiltä.

Jokainen haastateltu teroittaa vielä loppuun yhden ajatuksen. Komiikassa taito on sukupuolta tärkeämpää, ja riittävän hyvät erottuvat joukosta.

– Lavalla ei ole väliä, oletko mies, nainen vai muunsukupuolinen, kunhan olet hauska.

Tai kuten Anitta Ahonen tiivistää:

– Toki all male -paneeleille voi nauraa, ja on hyvä, että asia on otettu komiikankin puolella esille. Mutta itse toivoisin, että sukupuolijakaumat otettaisiin huomioon niissä tilanteissa ja tapahtumissa, joilla on oikeasti merkitystä yhteiskunnassa.

Kuopion Komediafestivaali jatkuu vielä tänään.

Uusimmat

Kulttuuri

"Taidemaailman Indiana Jonesiksi" kutsuttu etsivä löysi 25 miljoonan arvoisen varastetun Picasson

Jesse Haaja otti kameran kainaloon - Tuloksena palkinto jenkkifestarilla

Taideakatemian 25  000 euron kuvataidepalkinnon ehdokkaat julki – palkinto jaetaan toukokuussa

Kuopion kaupungin apuraha kuvanveistäjä Antti Immoselle

Katu Kaiku: Luna

Weeping Willows: After Us

William Basinski: On Time Out of Time

The Cinematic Orchestra: To Believe

Onnennumerot-komediassa on ajankohtaisuutta: "Tärkeä vastakkainasettelu on lähimmäisenrakkaus ja taloudellisen voiton maksimointi"

Valosuunnittelu ohjaa katsojan huomiota

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.