Oratorio, jossa tapahtui sattumalta savolainen invaasio

Monet henkilöt historiassa, jotka ovat olleet edelläkävijöitä, visionäärejä, näkijöitä – pelkäämättömiä totuudenpuhujia – ovat kärsineet suorasanaisuudestaan. Johannes Kastaja on erinomainen esimerkki sellaisesta henkilöstä, sanoo säveltäjä Heikki Sarmanto.

Totuudenpuhujan tarina nousee keskiöön tänään Helsingin Johanneksenkirkossa kantaesityksensä saavassa John the Baptist -oratoriossa. Sarmannon säveltämä ja yhdysvaltalaisen Kim Richin kirjoittama oratorio on kertomus vallasta, vapaudesta ja alistetuista ihmisistä, mutta myös rakkaudesta, pelosta ja armosta.

– Siis ikuisista aiheista, jotka ovat yhtä tärkeitä nyt kuin 2000 vuotta sitten, Sarmanto sanoo.

– Teoksen voi nähdä poliittisena ja kriittisenä kannanottona siihen, mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt. Mutta meidän versiossamme se suurin sanoma on lopulta anteeksianto.

Raamatun tarinaa seuraavan oratorion lopussa Johannes Kastajalle käy huonosti. Sarmanto huomauttaa, että totuuden puolesta pitää taistella.

– Tietysti pitää, vaikka tänäkin päivänä totuudenpuhujia vaiennetaan. On hyvä muistaa, että totuudenpuhujia myös palkitaan.

Oratorion juuret ulottuvat noin 20 vuoden päähän. Tiivistä yhteistyötä tehneet Sarmanto ja Rich saivat ajatuksen Johannes Kastajasta kertovaan teokseen New Yorkissa jo 1990-luvulla. Aluksi mukana oli muitakin tekijöitä, mutta lopulta kaksikko päätti pitää ydinporukan pienenä.

Syntyi monenlaisia kehitelmiä, mutta varsinaisesti työ käynnistyi tämän vuosikymmenen alussa, kun tuottaja Seppo Koistinen alkoi ajaa esitystä eteenpäin. Tavoitteena oli tuottaa moderni oratorio, jota voitaisiin esittää ensisijaisesti kirkkotiloissa.

Sarmanto korostaa, että työ ei lähtenyt liikkeelle laitoksista tai instituutioista, vaan kolmesta ihmisestä.

– Tämä on sellainen nyhjää tyhjästä -teos. Osoitus, että tärkeää ovat ihmiset, eivät laitokset.

– Toki Koistisen kautta saimme taaksemme myös organisaation, jonka puitteissa saimme työskentelyllemme tukea.

John the Baptist -oratorion tuottaa Kristillinen taidesäätiö. Lisäksi mukana on useita yhteistyökumppaneita ja tukijoita kuten Kuopion seurakuntayhtymä.

Sarmanto ja Rich tekivät työtä limittäin. Rich syötti säveltäjälle tekstejä ja Sarmanto kirjailijalle säveliään.

– Tällä tavalla meidän kesken on syntynyt hirvittävä määrä lauluja. On maaginen hetki, kun laulut valmistuvat. Sitä seuraa se rankka työvaihe, kun ne sovitetaan.

John the Baptist ei ole pieni teos. Solisteja on yhdeksän, kuorolaisia parikymmentä ja orkesterissakin on yksitoista muusikkoa. Sarmanto nauraa, että oratoriossa on – sattumalta – savolainen invaasio. Kapellimestarina on Sarmannon luottokapellimestari Rauno Tikkanen, kuorona toimii Jussi Mattilan luotsaama Kuopion Nuorisokuoro, ohjaajana on savolaistaustainen Veera Airas ja puvustajana Savonia Amk:ssa opiskeleva Elli Jalvas.

– Ja pääroolissa Johannes Kastajana laulaa Henri Tikkanen, ja hänen pikkuveljensä Olli Tikkanen tekee Annasin roolin. Tässä on vahva Tikkasten osuus.

– Ja laulaja Pekka Kurjen bongasin, kun teimme jazzooppera Manonia Kuopiossa. Myös hän on savolainen löytöni.

Sarmanto myöntää, että sopivien soittajien ja laulajien löytäminen ei ollut helppoa. Oratorion tyyliä säveltäjä kuvaa kombinaatioksi vähän kaikesta.

– Olen vuosien aikana käynyt siellä sun täällä, ja se kuuluu musiikista. Siellä on paljon Lähi-Idästä, Pohjois-Afrikasta, etnisestä maailmasta, maailmanmusiikista, jazzista ja populaarimusiikin kentältä. Se on äärettömän rytmistä ja vaativaa, Sarmanto kuvailee ja tuskailee samalla, miten musiikin verbalisoiminen on mahdotonta.

Sarmanto halusi orkesteriin mukaan puhallinsoittajat Juhani Aaltosen ja Pentti Lahden sekä viulisti Mikko-Ville Luolajan-Mikkolan, koska oratoriossa on tilaa myös improvisaatiolle. Tämän vuoksi teos on aina erilainen.

Laulajien kohdalla Sarmannolla oli vaatimus, että äänen pitää olla luonnollinen ja heijastaa laulajan persoonaa.

– Karaktääri ei saa jäädä koulutetun laulutekniikan alle. Tietysti pitää olla koulutusta, mutta se ei saa olla päällimmäisenä. Esityksessä pitää olla selvästi havaittavia persoonia eikä laulavia nukkeja.

Oratorion kantaesitys on Johanneksenkirkossa Helsingissä perjantaina 11.11. kello 19. Teos juhlistaa Johanneksenkirkon 125-vuotisjuhlaa. Vuoden 2017 aikana oratorio esitetään ainakin Oulussa, Turussa, Tampereella, Porissa, Lahdessa sekä Kuopiossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.