Poikien tanssileiri vaatii intohimoa opettamiseen

Leirin jälkeen yksi päivä menee helposti maatessa. Intensiivisen tanssileirin vetäminen vaatiikin opettajalta uskoa työn merkitykseen.

– Se, että poikaleiri pyörii 30 vuotta, on vaatinut opettajia, jotka ovat heittäytyneet siihen täydestä sielustaan, toteaa leiriä perustamassakin ollut tanssinopettaja Ilkka Lampi.

Vaikka leirin vetäminen vaatii paljon, on se myös antanut Lammelle äärettömän hyviä muistoja. Hän kertoo käyneensä 30-vuotisjuhlavuoden videota varten läpi yli kymmenen tuntia videomateriaalia, ja vuosien varsilta löytyi paljon hienoja elämyksiä. Nämä elämykset, sekä poikien että opettajien, ovat Lammesta poikaleirin arvokkaimmat saavutukset.

– Leirillä on ollut mieletön määrä Suomen nykytanssin ja baletin huippuja. Se on lähes miestanssijoiden kuka kukin on. Lisäksi moni on ollut viisi tai seitsemänkin kertaa leirillä.

Kun poikien tanssileiri aloitti Kuopio Tanssii ja Soi -viikon yhteydessä, ei tanssileirejä ollut Suomessa tarjolla siinä määrin kuin nykyään. Siksi leiri oli ammattiin tähtääville tanssijoille arvokas paikka lisäharjoitteluun.

Lampi korostaa kuitenkin, että leirille ovat aina päässet mukaan myös pelkästään harrastuksesta kiinnostuneet pojat tanssilajiin ja kehitysvaiheeseen katsomatta.

– Tänäkin vuonna leirillä on poikia, jotka vuoden aikana eivät edes tanssi, mutta tykkäävät kuitenkin tulla leirille. Se on mahdollista, koska toimimme niin, että kaikki tekevät omien kykyjensä mukaan, Lampi sanoo.

Hän haluaa myös nostaa esiin sen, ettei poikaleirin tarkoitus ole olla tytöiltä pois. Tanssii ja Soin yhteydessä on muitakin tanssikursseja, joita ei ole eritelty tytöille ja pojille, mutta joille poikia on vaikea saada osallistumaan.

– Tilanne on pitkälti se, että tytöt tulevat kursseille joka tapauksessa, mutta jos täällä ei olisi poikaleiriä, valtaosa näistä pojista ei osallistuisi millekään tunnille, Lampi huomauttaa.

– Silloin alussa jo, mutta vielä myöhemminkin leirillä on ollut poikia, jotka ovat olleet esimerkiksi 300 tytön tanssikouluissa ainoita poikia. He ovat kertoneet, että on ollut kiva saada välillä treenata poikaporukassa.

Isokin poikaryhmä hiljenee perjantain harjoituksissa nopeasti ja tottelee mukisematta Lammen ja leirin toisen opettajan Isto Turpeisen ohjeita.

– Se on yhdistelmä sitä, että pojat näkevät, että opettaja oikeasti välittää ja toisaalta sitä, että niin opettajille kuin oppilaillekin on hyvin selkeät säännöt siitä, miten tehdään töitä, Lampi uskoo.

Iso apu on myös siitä, että leirille on syntynyt oma tekemisen kulttuurinsa, jota useamman kerran leirille osallistuneet pojat välittävät uusille tulokkaille. Leena Jääskeläisellä, joka oli Lammen kanssa perustamassa poikaleiriä, on ollut tässä merkittävä rooli.

– Leena oli todella tärkeä ihminen siinä, että meille syntyi tietynlainen leirikulttuuri, josta seurasivat jatkuvuus ja sujuvuus. Pojat kokivat leirin mielekkääksi ja halusivat tulla uudestaan.

Kuopioon poikaleiri syntyi, koska Tanssii ja Soilla oli valmis organisaatio ja halukkuutta ottaa leiri vastaan.

Lampi kiitteleekin tanssiviikkoa leirin saamasta tuesta. Myös silloin, kun leirin kävijämäärät kymmenisen vuotta sitten tipahtivat, festivaali halusi jatkaa leiriperinnettä.

Samoihin aikoihin Lampi itse oli niin väsynyt, ettei useampaan vuoteen jaksanut osallistua leirin opetukseen. Silloin Turpeinen kantoi vastuun välivaiheen yli.

– Jos siinä olisi ollut joku, joka olisi tehnyt vain palkkatyötä, niin leiri olisi kuollut, Lampi uskoo.

Tästä on kiinni myös leirin tulevaisuus, kun Lampi ja Turpeinen jossain vaiheessa lopettavat työnsä – intohimoisen opettajan löytymisestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusia oppeja ja uusia ja vanhoja kavereita