Queen tarjosi nostalgiaa ja nuoruuden intoa

Queen + Adam Lambert Helsingin Kaisaniemessä 3.6.

Brittiläisen Queen-yhtyeen esiintyminen Helsingissä herätti ennakkoon kaksi isoa kysymystä. Miten laulaja Adam Lambert täyttää vuonna 1991 kuolleen Freddie Mercuryn saappaat, ja millainen bändi vuonna 1971 perustettu Queen on nykyään?

Paperilla liitto vaikuttaa oudolta, sillä 34-vuotias Lambert on tullut tutuksi American Idol -kilpailun jälkeen kevyemmän genren poptähtenä, ja toisaalta Queen on jo pitkään toiminut keski-ikäisten nostalgianälkää tyydyttävänä oman tuotantonsa cover-bändinä.

Maailmalla yhteistyö on kuitenkin kerännyt kehuja, ja myös Helsingissä kuultu konsertti osoitti kombinaation toimivaksi. Alun kysymykseen lyhyesti vastattuna Lambert oli erinomainen ja bändi elinvoimainen.

Kuka tahansa Queenin kappaleita karaokessa yrittänyt tietää, että yhtyeen vokaaliosuudet ovat helpommillaankin haastavia. Mercuryn ääni oli monella tapaa uniikki, ja monet kappaleet liikkuvat korkeuksilla, joihin peruslaulaja ei ikinä yllä.

Lambert kuitenkin osoitti olevansa sekä teknisesti osaava että äänialaltaan enemmän kuin sopiva esittämään Queenin lauluja. Lisäksi miehessä on riittävä määrä showmiestä ja rockkukkoilua tekemään esityksestä energisen. Mercuryn machoilu toki muuttui Lambertin käsittelyssä pikemminkin flirttailuksi, ja äänen soundi on alkuperäistä esittäjää pehmeämpi, mutta kuten Lambert itsekin esityksessä muistutti, on vain yksi Freddie Mercury.

Lambertin itsetunto on selvästi kohdallaan, sillä vaatii melkoista pokkaa laulaa välillä videolta heijastetun Mercuryn kanssa vuoron perään. Lambert kantoi kruununsa niin hyvin, että Mercuryn osuuksia, vähäisiäkin, olisi voinut jättää rohkeammin pois.

Mutta nostalgianälkäähän tässä tyydytettiin, ja siinä mielessä Mercuryn vilautteleminen näytöillä oli perusteltua. Samasta syystä voi pitää perusteltuna, että kitaristi Brian May ja rumpali Roger Taylor jatkavat vanhojen kappaleiden esittämistä Queen-nimellä.

Maailmalla kiertää useampikin Queenin musiikkia esittävä taitava tribuuttibändi – yksi kävi viime vuonna Kuopiossa – mutta Maylle ja Taylorille suo mielellään bändin kanssa kiertämisen. Monelle Queen oli Freddie Mercuryn bändi, mutta on hyvä muistaa, että alun perin juuri May ja Taylor perustivat kokoonpanon, josta tuli Queen. Miehet selvästi nauttivat yhä yhteistyöstään 45 vuodenkin jälkeen.

Toinen peruste Queenin jatkamiselle on se, että yhtye ei alkuperäisessä kokoonpanossaan esittänyt suurta osaa isoimmista hiteistään. Mercuryn aikainen Queen jätti esiintymislavat jo vuonna 1986, ja viittä vuotta myöhemmin aidsin heikentämä Mercury menehtyi keuhkokuumeeseen.

Väliin jääneiden vuosien aikana Queen julkaisi kaksi merkittävää levyä, The Miracle (1989) ja Innuendo (1991), joille taltioitiin nimibiisien lisäksi muun muassa hitit The Show Must Go On, I Want It All ja These Are The Days Of Our Lives.

Kun Queen kävi viimeksi esiintymässä Suomessa marraskuussa 1974, asetelma oli hyvin erilainen. Keikkapaikkana oli Kulttuuritalo, eikä kolme vuotta aiemminperustettu yhtye ollut monellekaan suomalaiselle tuttu. Keikkahistoriaa Suomessa kartoittaneen Live in Finland -kirjan mukaan yhtyettä oli tuolloin seuraamassa vain 670 katsojaa.

Nyt yhtyettä oli seuraamassa Kaisaniemen puistossa 25 000 ihmistä. Liki kaksituntisen show’n aikana kuultiin läpileikkaus yhtyeen hiteistä Seven Seas Of Rhyestä Fat Bottomed Girlsiin. Yleisö lauloi kuuliaisesti mukana muun muassa Bohemian Rapsodyn, Radio Ga Gan, I Want It Allin ja Somebody To Loven aikana.

Illan herkistelyinä kuultiin Brian Mayn tulkitsemana Love Of My Life, jonka aikana kuultiin myös Freddietä videolta. Yllättävämpi veto oli Roger Taylorin esittämä These Are The Days Of Our Lives, joka kuulosti hyvältä rumpalin raspisella äänellä esitettynä. Taylorin ja Lambertin duetoima Under Pressure oli kaunis nyökkäys äskettäin edesmenneen David Bowien suuntaan.

Taylor ja May esittivät molemmat myös instrumentaalisoolot, joista kohteliaasti voisi todeta, että hieman lyhyempikin pätkä olisi riittänyt – vaikka Mayn soittama teema Back To The Light -soololevyltä toki symppis olikin avaruusteemoineen.

Nostalgiaa ja nuorta intoa tarjonnut konsertti varmasti aiheutti muutamalle mielensäpahoittajalle myös pettymyksen. Lambert ei ollutkaan Mercuryn reinkarnaatio ja muutkin äijät olivat vanhenneet. Ja se May soitti ainakin yhdessä soolossa pieleen.

Kuningattaren uusi rokkikukko Lambert osoitti kuitenkin olevansa oikea mies paikallaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.