Rakennushistoriallinen selvitys on omanlaista salapoliisityötä – muun muassa palovakuutusasiakirjoja ja kirjallisuutta yhdistelemällä selvisi, mikä oli Minna Canthin asuttaman Kanttilan mahdollinen huonejärjestys

Tässä se nyt olisi: Kanttilan huonejärjestys ajalta, jolloin Minna Canth asutti rakennusta vuosina 1880–1897. Kyseessä on arkkitehti Hannu Puurusen ja FM Eeva Martikaisen näkemys, joka pohjaa muun muassa rakennus- ja pohjapiirustuksiin, kirjallisuuteen ja arkistolähteisiin.

Huonejärjestys on osa Puurusen ja Martikaisen laatimaa Kanttilan rakennushistoriallista selvitystä, joka julkaistiin torstaina Minna Canthin talo ry:n verkkosivuilla.

Vastaavanlaista näkemystä Canthin ajan huonejärjestyksestä ei ole aikaisemmin esitelty. Syy on selvä.

– Tällaista pohjapiirustusta ei yksinkertaisesti löydy mistään. Yksi isoimmista toiveistamme selvitystä tehdessä oli, että olisimme löytäneet jostakin arkistosta pohjapiirustuksen, jossa olisi näkynyt Kanttila 1800-luvun loppupuolella, Puurunen kertoo.

Vanhin löydetty pohjapiirros oli kuitenkin vuodelta 1907.

– Hirsitaloja tehtiin 1800-luvun alkupuolella mestari–kisälli-käsityönä. Talonrakennukseen ei tarvittu lupaa, josta olisi jäänyt pohjapiirustusta. Kaupungille tärkeää oli ainoastaan julkisivu, Martikainen jatkaa.

Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy:n tekemässä Kanttilan rakennushistoriallisessa selvityksessä Puurunen ja Eeva Martikainen päättelivät, millainen oli Kanttilan huonejärjestys Minna Canthin aikaan vuosina 1880–1897. Kuva: Mikko Pitkänen

Puurunen ja Martikainen hahmottelivat huonejärjestyksen kuin salapoliisityönä. He käyttivät apunaan muun muassa palovakuutusasia­kirjoja, joissa oli lueteltu huoneet, sekä asemapiirroksia, joissa näkyivät rakennuksen hahmo sekä ulkomitat.

Näitä tietoja verrattiin muun muassa vuosien 1907 ja 1909 rakennuspiirustuksiin sekä nykyiseen pohjapiirustukseen.

– Esimerkiksi palovakuutusasiakirjojen mukana on harvoin pohjapiirroksia, mutta sanallinen kuvailu huoneista on yleensä hirmu tarkkaa: mitä huoneita oli ja millaisia olivat huoneiden mitat. Asiakirjoissa korostuvat materiaalit, koska ne olivat paloturvallisuuden kannalta merkittävässä asemassa, Martikainen sanoo.

Huoneiden järjestyksen ja käyttötarkoituksen kartoittamiseen kaksikko käytti muun muassa kirjallisuutta ja muita arkistolähteitä. Esimerkiksi aikalaiskuvauksista löytyi tietoja ja vihjeitä huoneiden järjestyksestä.

Aili Andersin, Minna Canthin tyttären Lyyli Andersinin tytär, muisteli vuonna 1944 tehdyssä haastattelussa seuraavasti: ” Parhaiten on muistooni syöpynyt vanhan Kanttilan keittiö, tilava ja pimeä. Se oli muitten huoneiden tasoa alempana, joten ruokasalista keittiöön oli harppaus alaspäin, välissä... porras, taisi olla kaksikin. Keittiöstä oli erotettu kaksi erillistä osastoa, huonetta, jos niitä nyt niin voinee nimittää, palvelusväkeä varten.”

Kirjailija Juhani Aho puolestaan kuvaili Kanttilaa vuonna 1897 julkaistussa kirjoituksessaan Muutamia muistelmia Minna Canthista toteamalla, että ” Yläpuolelle vei korkeat rappuset ylös verannalle, josta mentiin sisään. Ensin oli siinä kylmä porstua ja aukeni kaksi ovea, toinen suoraan salonkiin, toinen lämpimänä etehisenä käytettyyn huoneeseen, joka samalla oli jonkunlainen konttorihuone, seinillä laskuja ja konossementtejä.”

– Toki erilaisten muistelmien ja muistojen kohdalla pitää kysyä, kuinka luotettavia ne ovat. Kirjeissä ja kuvailuissa ei myöskään aina suoraan kuvailla rakennusta, mutta huoneiden järjestys ja käyttötarkoitus tulevat esille muiden asioiden yhteydessä, samoin tilojen nimitykset, Martikainen sanoo.

Minna Canthin talo kuvattuna vuosien 1939–1947 välillä. Yläpuolta ja Alapuolta yhdistää torni, jonka alaosasta astuttiin moderniin tavarataloon. Alla Kanttila kuvattuna vuonna 2016. Kuva: Savon Sanomat arkisto

Joistakin Kanttilan huoneista ja niiden sijainneista on entuudestaan paljonkin tietoa. Esimerkiksi Minnan salongista, yhdistetystä työ- ja olohuoneesta, on kirjoitettu paljon, ja huoneen sisustuksista on piirretty myös aikalaisten käsialalla pohjakuvia sekä otettu valokuvia.

Sen sijaan nukkumisjärjestelyt, erityisesti Minnan makuuhuoneen sijainti, aiheuttivat Puuruselle ja Martikaiselle pohdittavaa.

– Kamarihuoneita oli, mutta niistä ei ollut moniakaan mainintoja. Kun tietoja riittävästi yhdisteli, päädyimme siihen, että Minnan makuuhuone oli siivessä, Martikainen kertoo.

Puurunen muistuttaa, että 15 vuoden aikana, jonka Minna Canth asui Kanttilassa, huonejärjestys saattoi muuttua useastikin muun muassa lasten kasvaessa.

Vuonna 1947 Kanttila uudistettiin siten, että vanhaa Alapuolta lyhennettiin 2,5 metriä ja samalla korotettiin samaan korkeuteen kuin Yläpuoli. Kuva 2010-luvulta. Kuva: Jaakko Heiskanen

Kanttilan rakennushistoriallinen selvitys on Minna Canthin talo ry:n tilaama yli satasivuinen tietopaketti, jota on valmisteltu huolella useiden kuukausien ajan. Selvitys lähtee liikkeelle 1600-luvun puolivälistä, jolloin Kuopion keskustan asemakaavaa luonnosteltiin ensimmäistä kertaa.

Vaikka kyse on yhden rakennuksen historiasta, selvityksen merkitys on sen seiniä laajempi.

– Tämä luihin ja ytimiin menevä rakennuksen historiallisten vaiheiden selvitys on dokumentaatio Kanttilan rakennuskompleksista poikkileikkaustilanteessa. Jatkosuunnittelun kannalta on tärkeää, että olemme voineet määritellä esimerkiksi sisätiloista kohteet, joiden säilyminen on mielestämme tärkeää, Puurunen aloittaa.

– Toisaalta tämä selvitys on näkökulma Snellmaninpuiston, paikalla sijainneen entisen torin ja Kuopion keskustan historiaan. Yhden rakennuksen ja tontin tarkkailu antaa mikrohistoriallisen näkemyksen asioihin. Se voi herätellä yksityiskohdillaan ajatuksia, mihin järkälemäiset yleisteokset eivät välttämättä pysty, Martikainen päättää.

Kanttilan rakennushistoriallinen selvitys osoitteessa kanttila.fi.

Kanttila

Monien vaiheiden rakennus

Kanttilan tontti esiintyy ensimmäisen kerran maanmittari Pehr Kjellmanin vuonna 1775 laatimassa asemakaavassa. Tontin varhaisin asukas on kirjansitoja Sakari Skotte 1780-luvulla. Varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, rakensiko hän tontille rakennuksia.

Kanttilan tontti vaihtoi omistajaa lukuisia kertoja 1700–1800-lukujen vaihteessa. Koko korttelin kokoinen tontti myös jakaantui pienempiin osiin.

Kauppias Makar Gurstjeff rakensi tiettävästi vuonna 1819 ensimmäisen rakennuksen paikalle, joka on osa nykyistä Kanttilan tonttia. Kyseessä oli yksikerroksinen hirsirakennus Kustaantorin, nykyisen Snellmaninpuiston laidalle. Rakennus tunnettiin myöhemmin Kanttilan Alapuolena.

Kanttilan Yläpuolen, alun perin suorakaiteen muotoisen yksikerroksisen hirsirakennuksen, rakennutti Kirja-Pietarina tunnettu kirjakauppias Väänänen vuonna 1820. Vuonna 1850 kauppias Klementij Guseff lisäsi rakennukseen kulmaosan.

Minna Canthin perilliset Oy laajensi Yläpuolta vuosina 1909–1910. Ulkoasu muuttui perusteellisesti talon laajetessa sisäpihalle, sillä rakennuksen perustukset ja suurin osa runkorakenteista uusittiin. Ulkoasu sai samalla leimalliset jugendpiirteensä kuten lautavuorauksen. Muutostyön suunnitteli Erkki Halonen.

Seuraava suuri muutos ajoittuu 1930-luvun loppuun, kun Yläpuoli ja Alapuoli yhdistettiin yhdeksi rakennukseksi. Kanttilasta tehtiin arkkitehti Aarre Ekomaan piirustusten pohjalta moderni tavaratalo, jossa oli kaksi kerrosta. Yläpuolen vanha kivijalka purettiin ja kellaritaso kaivettiin Kuninkaankadulle saakka yhteen tasoon. Uutta oli rakennukset yhdistävä torniosa, joka oli kokonaan kivirakenteinen.

Vuonna 1947 entisen Alapuolen eli entisen lankakaupan rakennus uusittiin perusteellisesti. Sitä lyhennettiin 2,5 metriä mutta samalla korotettiin samaan harjalinjaan päärakennuksen kanssa.

Vuonna 1974 Kanttila huutokaupattiin. Sen osti valtio, ja rakennus muutettiin virastokäyttöön, jolloin sisätilat muuttuivat huomattavasti. Esa Malmivaara suunnitteli kauppatilojen tilalle toimistoja. Rakennuksen nykyinen huonejako on noita peruja.

2004 tontin osti NCC, ja 2017 Minna Canthin talo ry. Vuodesta 2019 tontin on omistanut Kuopion kaupunki ja rakennuksen Minna Canthin talo ry.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Antti Heikkisen elämäkerrat Kari Tapiosta ja Einari Vidgrenistä valmistuvat syksyksi – "On etuoikeus, että saan tutkia heidän elämäänsä"

”Marlon Brandoa paremman näyttelijän” Esko Nikkarin elokuvia on runsaasti katsottavissa netissä

Rammsteinin laulajalla ei olekaan koronaa, kertoo yhtye

Television kultakaudella ilmaisu monipuolistuu ja tabut saavat kyytiä – katso tästä sarjatärpit korona-arkeen

Rammsteinin laulajalla koronatartunta, joutui tehohoitoon

Kommentti: Yksi on trendi ylitse muiden

Kasapäin elämäkertoja nyt vapaasti luettavissa verkossa

Valkokangas saa nyt odottaa – striimausensi-ilta ei ole vaihtoehto kotimaisille uutuuselokuville

Kesäteattereissa mietitään korona-aikana, voiko näytöksiä pitää – ”Normaalisti ennakkomyynti on tässä vaiheessa hyvässä vauhdissa. Nyt se on nolla

Keväältä peruuntui 44 esitystä ja talouteen tuli yli 100 000 euron lovi – Varkauden Teatteri lomauttaa koko henkilökuntansa kahdeksitoista päiväksi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.