Rakkaussuhde "tätiin" avautuu uutuuskirjassa

Skandaalihan siitä syntyi. Aatelinen rouva Elisabet Järnefelt, 43-vuotias yhdeksän lapsen äiti, yllätettiin parikymppisen savolaisen ylioppilaspojan Juhani Ahon seurasta Helsingin Vanhanpuiston pusikosta lokakuisena yönä vuonna 1882. Juorut rakastavaisista lähtivät liikkeelle.

Järnefeltin ja nuoren kirjailijalupauksen Ahon likeinen suhde on tunnettua historiaa, mutta sen laatu on herättänyt kysymyksiä. Tutkija-kirjailija Tarja Lappalainen kuvaa uudessa Salonkielämää-kirjassa suhdetta intiimiksi rakkaudeksi.

–Tutkimukseni tulos on, että se oli intiimi, seksuaalinen suhde. Järnefeltin ja Ahon kirjeenvaihtokin sitä todistaa, vaikka asioita ei uskallettu suoraan kirjoittaa. Aika rohkeasti Elisabet silti kirjoittaa Aholle, että suutelen ja hyväilen sinua pitkään, Lappalainen sanoo.

Salonkielämää kuvaa suomenkielisen kirjallisuuden piirejä, Elisabet Järnefeltin (1839–1929) ja Minna Canthin (1844–1897) salonkeja, niiden suuria intohimoja, rakkauksia ja ristiriitoja 1880-luvulla.

Kirjaa varten Lappalainen on tehnyt tutkimustyötä Jyväskylän yliopistossa ja valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Järnefeltin ja Canthin kirjallisista salongeista.

–Elisabet Järnefelt avasi salonkinsa ovet suomalaisille ylioppilasnuorukaisille, jotka olivat vähän hukassa Helsingissä. Se oli hyvin poikkeuksellista. Elisabet oli tietyllä tapaa hupakkomainen. Hän ajoi radikaalia kansanvaltaista suomalaisuusliikettä, joka oli täysin hänen miehensä Aleksanderin yläluokkaista katsantokantaa vastaan, Lappalainen kuvaa.

Salongeissa viihtyi myös savolainen ylioppilas ja toimittaja Juhani Aho (1861–1921). Komea nuorukainen tutustui Elisabet Järnefeltiin hänen poikiensa Eeron, Arvidin ja Kasperin kautta Helsingissä syksyllä 1880.

Elisabetista tuli Juhanille tärkeä kirjallinen mentori ja äitihahmo, mutta henkinen ystävyys eteni nopeasti pidemmälle. Lappalainen arvelee yhdeksi syyksi Elisabetin ja hänen aviomiehensä etääntymisen toisistaan.

–Kun Elisabetin ja Aleksanderin yhdeksäs lapsi syntyi, aviomies siirtyi nukkumaan toiseen makuuhuoneeseen. Siihen päättyi heidän intiimi elämä. Avioero ei tullut silti kysymykseenkään.

Kirjassa Elisabetia luonnehditaan Juhanin ”ensimmäiseksi suureksi rakkaudeksi”. Juhani kiintyi ”tätiin” niin, että seurasi Järnefeltien perhettä Vääksyn Rantalan huvilalle keväällä 1881. Elisabetin aviomies oli työmatkalla, ja Aho vietti huvilalla koko lemmekkään kesän.

Aho palasi seuraavanakin kesänä Rantalaan. Kun Elisabetin suhde Juhaniin kävi ilmeiseksi perheen pojille, Arvid hyökkäsi Juhanin kimppuun: ”Mene pois sinä paha henki minun ja minun perheeni tyköä!”

Kesän jälkeen Aho vuodatti tunteitaan Elisabetille kirjeessä: ”Jokainen sinun liikkeesi, jokainen sanasi käy sydämeeni kuin terävä piikki – en tiedä, kuin se niin on, mutta siltä se ainakin tuntuu.”

Juhani oli vilkas ja nopea naissuhteissaan. Vuonna 1883 hän kihlautui Ireene Walleniuksen kanssa, mutta suhde kariutui pian. Lappalaisen kirjan mukaan ratkaisevaa oli juuri Elisabetin kylmä suhtautuminen Walleniukseen. Sama ilmiö toistui Juhanin toisen kihlatun Minna Nikanderin kohdalla viitisen vuotta myöhemmin.

Mustasukkainen Elisabet halusi sitoa Juhanin itseensä ”kaikin kirjallisin keinoin ja tehdä itsensä korvaamattomaksi nuorelle kirjalliselle lupaukselle”.

Minna Canth arveli kirjeessään Emilie Bergbomille lokakuussa 1888, että ”sitä miestä (Juhani Ahoa) vaivaa ’moral insanity’ (moraalinen mielisairaus)”.

Järnefeltit muuttivat Kuopioon 1884, kun Aleksander Järnefelt nimitettiin Kuopion kuvernööriksi. Minna Canth odotti tulokkaita innoissaan, jotta ”saataisiin nukkuvaan kaupunkiin elämää ja salongin keskusteluiltoihin uutta aatteellista verta ja säpinää”.

Elisabet ja Minna löysivät toisistaan hengensisaret ennen kuin heidän välilleen puhkesi riitoja.

–Elisabet rikkoi Minnan ja Juhanin välit. Hän oli niin mustasukkainen Juhanista myös Minnalle. Onneksi Juhani sopi riitansa Minnan kanssa kolme vuotta myöhemmin.

Hullun vuosikymmenen piste oli Juhanin ihastuminen Elisabetin Aino-tyttäreen. Äidille se oli ”kova pala” eikä tytär halunnut vaimoksi ”sedälleen”. Aino päätyi avioon Jean Sibeliuksen kanssa. Juhani paranteli haavojaan Pariisissa ja lohduttautui pariisitar Louise Gerardin seurassa.

Kirjailijan uusi vuosikymmen alkoi – kuinkas muuten – uudella rakastumisella: syystalvella 1890 Juhani Aho tutustui kuvataiteilija Venny Soldaniin ja pari avioitui vuoden kuluttua.

Kiihkeä suhde Elisabet Järnefeltiin oli taaksejäänyttä elämää.

Tarja Lappalaisen Salonkielämää – rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa -kirja ilmestyy 31. tammikuuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.