Salmelan nuoret taiteilijat ammentavat ympäristöstä: Luonto on taitavin taiteilija

Taidekeskus Salmelassa tehdään tänä vuonna hitusen historiaa. Kesän nuori taiteilija on ensi kertaa päässyt samanaikaisesti mukaan myös kuvataidekilpailuun.

Helsinkiläinen Johanna Lumme kertoo valinneensa kahteen kokonaisuuteensa tarkoituksella aivan erilaisia teoksia.

– Katsojat eivät välttämättä tunnista niitä saman taiteilijan tekemiksi. Halusin ehkä vähän ravistellakin katsojien ajatuksia taiteilijan ”omasta tyylistä”.

Kesän nuorelle taiteilijalle varatussa huoneessa päärakennuksessa Lumme esittelee lumpeita ja vettä, öljyvärein ja palettiveitsellä toteutettuja tuokiokuvia. Kilpailukokonaisuus Domanderin alueella taas koostuu uhanalaisista eläimistä, jotka taiteilija on siirtänyt sekatekniikalla luotuun ”lumimyrskyyn”.

– Tiedän, että maalaukseni ovat monien mielestä ”hyvän mielen maalauksia”. En osaisi tehdä mitään järkyttävää tai shokeeraavaa. Samalla haluan kuitenkin tehdä pienen poliittisen kannanoton luonnon puolesta. Teos on mielestäni hyvin tehty silloin, kun se alkaa puhua katsojalle.

Ihanteellinen näyttelypaikka on Johanna Lumpeen mielestä julkinen tila, johon mahtuu suurikokoisia teoksia ja jossa on mahdollisuus vaikuttaa mahdollisimman monen ajatuksiin.

Vuonna 1990 syntyneen Lumpeen maalauksia on nähty aiemmin muun muassa Korkeasaaren eläintarhassa. Kuvittajana hän on päässyt esiin muun muassa palkitussa uudessa Seikkailujen aapisessa.

– Luonto on taiteilijoista taitavin. Jokaisesta myydystä teoksestani menee osa WWF:lle, kertoo taiteilija.

Katsaus Domanderin näyttelyalueella osoittaa, että moni muukin nuori taiteilija käyttää luontoa työnsä lähtökohtana. Maisema voi sulaa väripinnoiksi kuten Antti Hakkaraisen tai Kia Taegenin maalauksissa. Siinä voi olla arkisia elementtejä kuten imatralaisen Arto Kettusen taitavissa maalauksissa. Teos voi syntyä hetkessä kuten Tuomas Järvisen värikynätyöt. Tai sitten siinä on fantasian elementtejä kuten Satu Laurelilla.

Luonto on vahvasti läsnä myös varkautelaislähtöisen Antti ”Unski” Immosen maalauksissa.

– Ehkä sitä kautta ihmisyyttä on helppo lähestyä. Maisema ja luonto toimivat metaforana ihmisyydelle ja tunteille. Luonnossa on kauneus, mutta siinä on samalla se rujous, peitellympi puoli, jota ei haluaisi ajatella, pohtii Immonen.

Kuvataidekilpailu pidetään nyt neljättä kertaa. Kilpailuun osallistui yli 300 nuorta kuvataiteilijaa, joista tuomaristo valitsi näyttelyluokkaan 19. Salmelan toiminnanjohtaja ja tuomariston jäsen Tuomas Hoikkala kertoo, että taso oli tänä vuonna erityisen korkea.

Hoikkalan mukaan valintatyössä ainoastaan teokset merkitsevät, eivät tekijöiden persoonat tai aiemmat meriitit.

– Kaikkia näyttelyluokkaan valittuja taiteilijoita en ole vieläkään tavannut.

Kilpailussa on mukana myös muutama kuvanveistäjä. Yksi heistä on Leppävirralta syntyisin oleva ja Kuopiossa asuva Sanna Nissinen.

– Mukaan pääsy oli niin iloinen yllätys, että sitä oli vaikea pitää omana tietona, nauraa Nissinen.

Nissinen on saanut Salmelan monista tiloista itselleen ulkorakennuksen, jonka karkeat hirsiseinät ja sorapohjainen lattia kohtaavat kuvanveistäjän rosoisen tyyliin. Esillä on Kuopiossa aiemmin nähtyjä keraamisia päitä sekä uudempia, betoniin valettuja kokovartaloveistoksia. Osin purkamatta jätetty muotti antaa niille Nissiselle ominaisen kerroksellisen ulkomuodon.

– Jotkut ovat tulkinneet androgyynejä veistoksiani omakuviksikin, kertoo Nissinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.